Itämeren kalat popsivat mikromuoveja Suomen rannikkovesissä – Eniten mikromuovia syöneitä kaloja löytyi Helsingin Kivinokan edustalta
Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että Itämeren kalat saavat mikromuoveja sisäänsä, kun ne syövät merivedestä planktonia.
SYKE on aiemmissa osoittanut kokeellisissa olosuhteissa, että äyriäiset syövät mikromuovikuulia. Kalat voivat siis saada mikromuovia sisäänsä myös planktoneliöiden mukana. Kuva: iStock
Kuvat maailman merialueilla kelluvista muovijätteistä ovat herättäneet myös eurooppalaiset valtiot tutkimaan sitä, paljonko merissämme kelluu muovia. Tutkimus on hiljattain osoittanut, että Itämeren kalat popsivat mikromuoveja myös Suomen edustalla.
Rannikon kaloissa mikromuovia oli selvästi enemmän kuin avomeren kaloissa. Tätä selittää se, että suurin osa meren mikromuovista on peräisin maalta.
”Kalojen mikromuovipitoisuuksiin vaikuttavat virtaukset ja kuinka avoin vesialue on. Suljetussa lahdessa mikromuoveja kertyy ympäristöön, ja eliöt voivat syödä niitä enemmän”, kertoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskuksesta, SYKEstä.
Ihmisvaikutus näkyy kaloissa ja merenpohjassa
Eniten mikromuovia syöneitä kaloja löytyi Helsingin Kivinokan edustalta. Siellä mikromuoveja oli popsinut 27,5 prosenttia kaloista. Toiseksi eniten mikromuoveja löytyi Porvoon Sköldvikin kaloista, joissa mikromuoveja löytyi joka kuudennesta yksilöstä.
”Tulosta selittää se, että Sköldvikissä on satama, jossa on raskasta laivaliikennettä ja petrokemian tehdas, joka tuottaa muovipellettejä. Alueen ihmiskuormitus on suuri.”
Kivinokalle muovia taas kulkeutuu todennäköisesti Vantaanjoesta ja Itäväylältä, jossa käy vilkas liikenne.
Muovin osuus kaikesta Itämeren rantojen roskasta on 30–80 prosenttia. Kaupunkirantojen yleisin roska on tupakantumppi. Kuvituskuva: iStock
Mikromuovien määrät kaloissa vaihtelivat selvästi Suomen rannikon eri vesialueilla. Vertailun vuoksi Tvärminnen luonnonsuojelualueen läheisyydessä mikromuoveja löytyi alle neljästä prosentista kaloja.
Kaikista tutkimuksen rannikkokaloista keskimäärin yhdeksän prosenttia oli syönyt mikromuoveja.
”Samoilta paikoilta on tutkittu mikromuovipitoisuuksia merenpohjan sedimentistä. Oli yllättävää, että vaikka pohjalla oli runsaita pitoisuuksia mikromuoveja, kaloissa oli muovinkappaleita suhteessa varsin vähän.”
Itämeren kaloja on turvallista syödä, vaikka niissä on mikromuovia
Niiden kalojen sisuksista, jotka olivat syöneet mikromuovia, löytyi keskimäärin 1–5 muovihippua. Avomeren kaloissa muovihippuja oli vain yksi tai kaksi.
”Puhutaan vähäisistä määristä. Itämeren kalojen syömistä ei tarvitse vältellä mikromuovien takia.”
SYKEn tutkimusryhmä nuottaa rannikon kaloja mikromuovitutkimusta varten. Maiju Lehtiniemi, SYKE
Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita, jotka voivat päätyä mereen jätevesien mukana esimerkiksi pesuaineista tai jauhautua suuremmista muovinkappaleista rannoilta.
Osa muoveista poistuu kaloista ulosteen mukana, mutta osa hippusista saattaa jäädä kalojen suolistoon.
Koska syötävistä kaloista poistetaan sisäelimet, mikromuovit eivät pääse siirtymään suoraan ihmiseen. Kokonaisena syötävistä pikkukaloista, pääasiassa muikuista, mikromuovit voivat kuitenkin päätyä myös ihmisen vatsaan.
”Uskon, että mikromuovit myös siirtyvät ravintoketjussa petokaloihin, koska ne syövät pikkukalat kokonaisina. Tästä ei ole kuitenkaan vielä riittävästi tutkimusta”, arvioi tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi.
Terveyshaitat Itämeren kaloille ovat vielä epäselviä
Miten mikromuovit sitten vaikuttavat kalojen terveyteen? Koska vaikutustutkimusta on tehty vasta vähän, mitään varmaa ei asiasta tiedetä.
”Jotain vaikutusta niillä luultavasti on. Yksi terveyteen vaikuttava tekijä voi olla se, että mikromuovit keräävät ympäristöstä haitta-aineita, kuten PCB:tä ja PAH-yhdisteitä.”
Isommat muovinkappaleet poistuvat suureksi osaksi kalojen suolistosta ulosteen mukana, mutta nanokokoiset muovit voivat mennä myös solukalvojen läpi ja päätyä kudoksiin. Nanomuovit ovat raekooltaan alle millimetrin tuhannesosan.
Nanomuovien pitoisuuksia kaloissa ei pystytä vielä tutkimaan, koska niin pienten muovihippusten tutkimiseen ei ole vielä kehitetty riittävän tarkkoja tunnistusmenetelmiä.
SYKE on aiemmin osoittanut kokeellisissa olosuhteissa, että äyriäiset syövät mikromuovikuulia. Kalat voivat siis saada mikromuovia sisäänsä planktoneliöiden mukana. Kuvituskuva: iStock
Lue myös: Muovi ei sovi lieroille – Tutkimus: muovit haittaavat selvästi lierojen kasvua