Kanahaukka napsii variksia – Vain kookkaat naaraat pystyvät saalistamaan jäniksiä ja rusakoita

Metsäkanalintujen vähenemisen myötä kanahaukasta on kasvanut monipuolisempi petolintu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Metsäkanalintujen vähenemisen myötä kanahaukasta on kasvanut monipuolisempi petolintu.
Teksti: Jere Malinen

Metsäkanalintumäärät ovat liki puolittuneet 1960-luvulta nykyhetkeen. Valtakunnallisten lintulaskentojen mukaan Suomen kanahaukkamäärä on pudonnut kanalintujen mukana. Kun kanahaukka täysrauhoitettiin vuonna 1989, arvioitiin parimääräksi 6 000–8 000. Nykyään kanahaukkoja arvioidaan olevan Suomessa alle 5 000 paria.

Vuosituhannen vaihteessa Oulun yliopistossa väitelleen Risto Tornbergin keräämän kanahaukan saalisjäteaineiston perusteella selvisi, että kanalintujen osuus kanahaukan ravinnossa putosi 1960-luvulta (70 %) 1990-luvulle (40 %).

Kanahaukka korvasi puuttuvat kanalinnut varislinnuilla, sorsilla, kyyhkyillä ja oravilla. Ruokavaliomuutos johtui Tornbergin väitöskirjan mukaan kanalintujen yleisestä vähenemisestä.

Jänis on naarashaukan saalistuskyvyn ylärajalla

Saalisvalikoiman muutos on vaikuttanut myös kanahaukkojen rakenteeseen. Haukkaperheen ravinnonhankinnasta pesimäaikana vastuussa olevat koiraat ovat pienentyneet. Pieni kanahaukka pyytää suurta toveriaan tehokkaammin oravia, rastaita ja muita suupaloja.

Sen sijaan kookkaat kanahaukkanaaraat ovat etulyöntiasemassa talvella, jolloin ne pystyvät tappamaan helpommin jäniksiä ja rusakoita. Sen kokoinen saalis on naarashaukan saalistuskyvyn ylärajalla.

Niinpä saalistajan koon vähäinenkin suureneminen helpottaa saalistusta, koska koiraskanahaukat eivät pysty kilpailemaan samoista saaliista. Jäniseläimet ovatkin talvisin naaraskanahaukkojen pääravintoa.

Kanahaukka napsii variksia ravinnokseen

Kanahaukan ravinnonkäytössä on huomattavia alueellisia ja vuodenaikaisia eroja. Kesällä Pohjolan metsissä lentelee syötäväksi rastaita, variksia, kyyhkyjä ja kanalintuja poikasineen.

Talvisilla salomailla oravat ja kanalinnut ovat haluttua syötävää. Sitä vastoin kaupungeissa, kaatopaikoilla ja lintutarhojen liepeillä on yleensä talvellakin runsaasti ruokaa.

Heikkoina kanalintuvuosina kanahaukka siirtyy korvaavan ravinnon kimppuun, ja varislinnut voivat muodostaa jopa puolet haukan vuotuisesta saaliista. Semminkin kun variksia on saatavilla.

Lue myös: Tyrmäävä kanahaukka on nopea puikkelehtija ja ketterä lentäjä – ”Pitkä pyrstö ja lyhyehköt siivet tekevät kanahaukasta uskomattoman nopean puikkelehtijan”

Kun kanahaukka iskee koukkukyntensä kiinni saaliiseen, on kyse suurista voimista ja nopeuk­sista.

Kun kanahaukka iskee koukkukyntensä kiinni saaliiseen, on kyse suurista voimista ja nopeuk­sista. © MvPhotos

X