Kurkistus karhunpesään – Karhut lähtivät liikkeelle jo maaliskuun lopulla

Etelässä karhut ovat olleet hereillä jo maaliskuun lopusta saakka, kun taas Ylä-Lapissa vedellään yhä sikeitä metrisen hangen alla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Juvalainen Eero Penttinen tutustumassa tyhjään karhunpesään keväällä 2017. Aiemmin talvella karhunaaras oli synnyttänyt kaivamaansa pesäluolaan kolme pentua. Kuva: Jere Malinen

Etelässä karhut ovat olleet hereillä jo maaliskuun lopusta saakka, kun taas Ylä-Lapissa vedellään yhä sikeitä metrisen hangen alla.
Teksti: Jere Malinen

Muutama talvi takaperin juvalainen Penttisten perhe sai naapurikseen karhun. Loppusyksyllä hirvikoira oli löytänyt metsäojan penkkaan kaivetun karhunpesän vain 200 metrin päästä maaseudulla asuvien Penttisten kotiovelta.

”Pesässä oli karhu”, Eero Penttinen muistelee.

Useita kertoja karhun silmästä silmään kohdannut kokenut metsämies tiesi mitä tehdä. Hän otti koiran välittömästi kiinni, jätti karhun rauhaan ja poistui viipymättä paikalta.

Myöhemmin talvella Penttinen kävi tarkastamassa, oliko karhu häiriintynyt kohtaamisesta ja vaihtanut majapaikkaa.

”Kiikaroin kauempaa ja näin pesän olevan asuttu. Suuaukolla oli ilmanvaihtoreikä, vaikka muualla oli puoli metriä lunta.”

Samalla reissulla Penttinen piilotti puuhun riistakameran. Sen avulla hän suunnitteli seuraavansa karhunaapurin keväistä heräämistä.

Lumi ei välttämätön

Tänä vuonna karhutalvi on näyttäytynyt Suomessa hyvin poikkeuksellisena. Tavallisesti karhut kömpivät talviunille loka-marraskuussa ja heräilevät huhti-toukokuussa.

Tutkimusten mukaan talviunille asettuminen on venyvämpi käsite kuin kevätherääminen.

”Karhut kömpivät pesiinsä, kun ilmat viilenevät ja ensilumi sataa maahan”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola tietää.

”Jos syksy on lämmin, talviunille meno viivästyy. Viime syksy oli siinä suhteessa keskiverto.”

Kun karhu on asettunut talvipesäänsä, se vaihtaa majapaikkaa vain hätätapauksessa eikä aina silloinkaan.

”Usein sanotaan, että karhu vaihtaa pesää, jos vesi tulee sisään. Se ei pidä läheskään aina paikkaansa.”

Ilpo Kojolan mukaan tänä talvena vesi tuli sisään aika moneen karhunpesään Etelä- ja Länsi-Suomessa.

”Moni karhu vietti talvensa täysin lumettomassa ympäristössä.”

Kojola kertoo, että lumipeite ei ole karhuille välttämättömyys, vaikka se helpottaakin talvehtimista.

”Lumi on hyvä eriste. Se myös suojaa nukkuvia karhuja ja pesään ylimääräiseltä häiriöiltä.”

Herättyään karhut maleksivat muutaman viikon pesän lähimaastossa.

Herättyään karhut maleksivat muutaman viikon pesän lähimaastossa.

Talviunilta eri aikaan

Havaintojen mukaan ensimmäiset karhut lähtivät tänä keväänä liikkeelle maaliskuun lopulla.

”Se on normaali ajankohta Etelä- ja Länsi-Suomessa.”

Ilpo Kojola kertoo tutkijoiden hieman jopa yllättyneen, ettei lumeton talvi patistellut kontioita liikkeelle jo aiemmin.

”Toisaalta mihinkä ne olisivat menneet? Eikä luonnossakaan ole keskitalvella karhuille syötävää.”

Maamme sakeimmilla karhuseuduilla Itä-Suomessa karhut heräävät vapun tienoilla.

Pohjoisessa talvi on ollut jopa poikkeuksellisen luminen.

”Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, viimeisenä nousevat ylös Ylä-Lapissa talvehtivat pennulliset naaraat. Silloin Helsingissä on koivussa iso lehti.”

Herättyään karhut maleksivat muutaman viikon pesän lähimaastossa. Ne käynnistelevät elimistöään syömällä vähän kerrallaan erilaisia kasvien osia.

Kun aineenvaihdunta hyrrää, keho kaipaa proteiineja. Silloin hirven kaato olisi kova sana.

Se ei kuitenkaan kaikilta karhuilta onnistu. Ilpo Kojola kertoo karhujen olevan kekseliäitä ja kaikkiruokaisia selviytyjiä.

”Hyönteisissä on myös paljon valkuaista. Muurahaisia ja kantojäärien toukkia joutuu tosin syömään aika paljon, että proteiinitarve täyttyy.”

Neljä tuli pesästä

Penttisten talvi karhun naapurina sujui sopuisasti. He eivät kertoneet löydöstään ulkopuolisille. Talven aikana pesän lähellä oli silti liikettä. Paikalliset metsästäjät jahtasivat jänistä. Metsuri raivasi pesän tuntumassa taimikkoa, ja kylätieltä kantautui autojen äänet ja pihoista puheet.

Kukaan ei silti löytänyt pesää, mutta eipä karhukaan välittänyt ihmisistä.

”Jälkikäteen tuntui aivan uskomattomalta, mitä kaikkea karhun talvipesän läheisyydessä tapahtui”, Eero Penttinen ihmettelee.

Maaliskuun puolivälissä riistakamera paljasti ihmeen. Pesästä kömpi ulos kolme pientä karhunpentua. Muutaman viikon ne seikkalivat pesän ympäristössä emon katseen alla.

Aprillipäivänä 2017 koko revohka lähti liikkeelle ja jätti talvipesänsä.

Lue myös: Mehiläistarhat houkuttelevat luvattomia kävijöitä – Näin mehiläistarhaaja Ari Seppälä taistelee tuhoja vastaan

X