Nuoret evakot Karjalasta vahvistavat uhanalaisen valkoselkätikan kantaa Suomessa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kylmyys ja ravinnonopuute koituvat usein tikanpojan kohtaloksi. © 123 rf stock
Valkoselkätikka kolisuttaa naaraita luokseen vahvan kallon ja voimakkaiden niskalihasten avulla.

Valkoselkätikka jaksaa vielä syksyn tullenkin rummuttaa. Koiras kolisuttaa nokallaan puunrunkoa pitääkseen toiset koiraat loitolla ja houkutellakseen naaraita reviirilleen.

”Loppukesän rummutus ei kuitenkaan johda pariutumiseen. Syksyn edetessä lämpötila laskee ja päivät lyhenevät, eikä lisääntymiskautta enää synny”, kertoo suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen luontopalveluista.

Valkoselkätikan varsinainen soidinaika ajoittuu varhaiseen kevääseen. Naaras munii useimmiten kolme munaa ja touko-kesäkuussa poikaset lähtevät pesästään.

”Tänä vuonna Suomessa varmistettiin 118 valkoselkätikan pesintää. Kanta on hitaassa kasvussa, mutta valkoselkätikka on meillä yhä erittäin uhanalainen laji.”

Tehometsätalouden uhri

Suomessa eli vielä noin puoli vuosisataa sitten arviolta 900–1 000 pesivää valkoselkätikkaparia. Nykyään niitä on parisen sataa.

Valkoselkätikkakannat painottuvat Etelä- ja Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon, mutta lajia on tavattu viime vuosina rannikkoalueilla aina Perämeren pohjukkaan saakka.

Valkoselkätikkojen määrä romahti nopeasti, kun havupuita suosivan tehometsätalouden tuloksena valkoselkätikan elinympäristöt, vanhat koivuvaltaiset lehtipuumetsät, alkoivat hävitä.

Valkoselkätikka hakee hyönteisravintonsa, pääasiassa kuoriaiset ja niiden toukat, kuolleista ja lahonneista puista.

”Metsänhoidossa lehti- ja lahopuiden säästäminen pienessä määrin ei olisi taloudellinen rasite, mutta se parantaisi valkoselkätikan elinolosuhteita merkittävästi.”

Kahden koiraan naaraat

Kun valkoselkätikkapari pesii, sekä naaras että koiras hautovat ja hankkivat poikasille ravintoa. Toisinaan koiras voi olla naarasta aktiivisempi poikasten hoidossa, ja naaralla taas saattaa olla viereisellä reviirillä toinen koiras ja pesä.

”Jos kaikilla naarailla olisi kaksi puolisoa, jälkeläistuotanto olisi aivan toista luokkaa kuin nykyään”, Laine kertoo.

Vaikka valkoselkätikan pesinnät ovat viime vuosina lisääntyneet, aikuisten lintujen määrä ei ole meillä kasvanut pesintöjä vastaavalle tasolle.

Hyvin harva poikanen elää ensimmäisen talvensa yli. Kylmyys ja ravinnon puute koituvat usein tikanpoikien kohtaloksi.

Suomen kantaa on hieman vahvistanut Karjalan kannakselta vaellukselle lähteneet nuoret valkoselkätikat.

”Valtaosa niistä menehtyy matkalla, mutta aina jotkut yksilöt löytävät uuden elinalueensa Suomen kamaralta. Pari rengastettua tikkaa on lentänyt Ruotsin rannikolle asti.”

Pitkäikäinen lintu

Valkoselkätikan vakiintuneilla reviireillä voi olla pesinnässä välivuosia ja hiljaisia kausia.

”Se on luontaista kannanvaihtelua. Osa pesivistä linnuista on jo melko iäkkäitä ja uuden polven kasvaminen vaatii oman aikansa.”

Kun valkoselkätikkakoiras saavuttaa sukukypsyyden noin kolmen vuoden iässä, se aloittaa keväisen puiden ja sähkötolppien peltisten suojalevyjen rummutuksen

Tikalla on vahva kallo ja voimakkaat niskalihakset.

”Lisäksi sen aivot ovat joustavien rustokierteiden varassa. Ne vaimentavat rummutuksen iskujen tärähdyksiä.”

X