Kärpänen ei kuole pahaankaan unenpuutteeseen – Tutkijoiden mukaan ihmisen ja kärpäsen unta säätelevä geneettinen mekanismi on osin samankaltainen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kärpänen ei kärsi unenpuutteesta käy ilmi tutkijoiden tutkimuksesta.
© iStock
Yleisen käsityksen mukaan kaikki eläimet tarvitsevat unta. Kun eläimiä on laboratoriossa pidetty väkisin hereillä, ne ovat ennen pitkää kuolleet ja kuoleman on ajateltu olevan seurausta unenpuutteesta.

Nyt tutkijat kuitenkin osoittavat, että jos ylläoleva on sääntö, niin kärpäset ovat siitä poikkeus. Tuoreessa tutkimuksessa niiden elämä ei lyhentynyt päivääkään vaikka niiden ei annettu nukkua.

Kohtalona unenpuute vai stressi?

Tulos sai tutkijat mietteliääksi myös sen suhteen, mihin eläimet oikeasti kuolevat, jos niiden ei laboratoriossa anneta nukkua. Kuolevatko ne unenpuutteeseen vai esimerkiksi unettomuuskokeen aiheuttamaan pitkäaikaiseen stressiin.

Lontoon Imperial Collegen tutkijat tarkastelivat unenpuutteen vaikutusta elinikään banaanikärpäsellä.

He olivat tarkkailleet kärpästen nukkumista aiemminkin ja havainneet, että jotkut yksilöt näyttivät pärjäävän äärimmäisen vähillä unilla, nukkuen esimerkiksi vain 5-15 minuuttia päivässä.

He eivät kuitenkaan tienneet, olivatko nämä poikkeusyksilöitä vai pätisikö sama sääntö kaikkiin banaanikärpäsiin.

Kärpäset koeputkissa

Asiaa tutkittiin kasvattamalla kärpäsiä koeputkissa, joissa niitä normaalistikin kasvatetaan. He rakensivat järjestelmän, joka tarkkaili kärpäsen liikkeitä putken sisällä, ja jos järjestelmä ei havainnut liikettä 20 sekuntiin, koeputki alkoi täristä voimakkaasti. Jos kärpänen oli siis nukahtanut, se heräsi tärinään.

Näin he saattoivat testata satoja kärpäsiä, joita verrattiin kärpäsiin, jotka saivat nukkua normaalisti.

Unen määrällä ei ollut  mitään yhteyttä elinikään

Tulokset osoittivat, ettei unen määrällä ollut mitään yhteyttä elinikään. Unenpuutteessa pidetyt kärpäset elivät aivan yhtä pitkään kuin kärpäset, jotka saivat nukkua normaalisti.

Löytö on mielenkiintoinen, sillä ihmisen ja kärpäsen unta säätelevä geneettinen mekanismi on osaksi samankaltainen.

Tutkijoiden mukaan tuloksista ei kuitenkaan pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos unenpuutteiset kärpäset elävätkin normaalipituisen elämän laboratoriossa, se ei tarkoita, että sama pätisi luonnossa.

Jos unenpuute esimerkiksi häiritsee kärpäsen normaalia toimintaa, se voi luonnossa jäädä helpommin surman suuhun.

Univajeen paikkaamisen jälkeen normaali unirytmi

Unenpuutteesta huolimatta koeryhmän kärpäset säilyttivät normaalin päivärytminsä.

Banaanikärpäset ovat aktiivisimmillaan illansuussa ja hämärässä, ja niin olivat myös koeryhmän kärpäset huolimatta siitä, että ne eivät olleet nukkuneet päiviin.

Kun pahasti unenpuutteisten kärpästen annettiin nukkua, ne nukkuivat pari päivää tavallista pidempään, mutta palasivat sitten normaaliin nukkumisrytmiin.

X