Kattohaikara on näyttävä ja pitkäikäinen lintu – Tuleeko Suomeen pysyvä kattohaikarakanta?

Suomessa on todettu ainoastaan yksi onnistunut kattohaikaran pesintä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Emolta ruokaa kuvassa kärttävät Kinttu ja Kontti olivat tiettävästi ensimmäiset Suomessa syntyneet kattohaikaranpoikaset.

Suomessa on todettu ainoastaan yksi onnistunut kattohaikaran pesintä.
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Kun perheeseen odotetaan lasta, niin länsieurooppalaisen kansanperinteen mukaan lapsi tulee taloon kattohaikaran nokassa silkkinyytissä riippuen.

Suomessa nyyttejä saataisiin odottaa, jos hommat niin hoituisivat, sillä tänne ei ole saatu pysyvää kattohaikarakantaa, vaikka sitä on jo vuosikausia maahamme odotettu.

Suomen tiettävästi ensimmäinen ja toistaiseksi myös viimeinen onnistunut kattohaikaran pesintä todettiin vuonna 2015 Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Kosken kunnassa. Pylvään päähän pesänsä rakentaneelle haikaraparille kuoriutui kolme poikasta, joista kuitenkin yksi menehtyi.

Henkiin jääneet poikaset saivat nimikilpailun tuloksena nimet Kinttu ja Kontti.

”Poikaset rengastettiin värirenkailla, mutta sen jälkeen, kun Kinttu ja Kontti lähtivät loppukesästä 2015 Suomesta, niistä ei ole saatu havaintoja”, kertoo Jan Södersved lintujärjestö BirdLifestä.

Parvia virtauksissa

Suomeen saapuu joka kevät vähimmillään muutamia kymmeniä ja enimmillään jopa satoja kattohaikaroita. Maalis–toukokuun välisen aikana kattohaikaroita lentää Virosta Suomenlahden yli ja kiertää maahamme Karjalan kannaksen kautta.

Suurena lintuna kattohaikara välttelee laajojen vesistöjen ylityksiä. Kun haikarat hakeutuvat syksyn tullen talvehtimaan Afrikkaan, niiden muuttoreitit kulkevat useimmiten Gibraltarin ja Bosporinsalmen kautta.

”Voimakkaiden lämpimien kaakkoisvirtauksien myötä kattohaikaroita saattaa saapua Suomen kymmenien lintujen parvissa”, Södersved kertoo.

”Kattohaikaroita havaitaan useimmiten maamme eteläisissä osissa. Jo Keski-Suomen korkeudella kattohaikara on harvinaisuus.”

Kattohaikara

Kattohaikara voi elää jopa yli 30-vuotiaaksi. istockphoto

Kosteikkojen saalistaja

Virossa arvioidaan pesivän noin 4 500 kattohaikaraparia. Etelä-Ruotsista ja Tanskasta yleisenä pesinyt kattohaikara katosi jo vuosikymmeniä sitten. Kanta on kutistunut myös läntisessä Euroopassa, kun taas Itä-Euroopassa haikara on yhä yleinen näky katoilla ja pylväiden päällä.

”Suomeen ja läntiseen Eurooppaan on syntynyt tehostuneen maanviljelyn tuloksena laajoja salaojitettuja peltoaukeita, jotka eivät suosi kattohaikaraa”, Södersved kertoo.
Itä-Euroopassa ja Baltiassa viljelty maa jakautuu yhä pieniksi tilkuiksi, joiden lomassa on ojia ja kosteikkoja.

”Suomessa ei ole riittävästi kattohaikaralle sopivia elinympäristöjä. Sammakoita, käärmeitä ja hyönteisiä saalistava kattohaikara ei löydä peltoaukeilta itselleen tarpeeksi ravintoa.”

Pesäalustoja pylväisiin

Kattohaikaran asettumista Suomeen on yritetty edesauttaa asettamalla haikaran suosimilla alueilla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa pesimisalustoja pylväiden päälle.

”Pesintöjen ja pesintäyritysten vähäisyys voi johtua myös siitä, että Suomeen saapuu nuoria, ei vielä välttämättä sukukypsiä yksilöitä, etsimään itselleen uusia elinalueita”, Södersved kertoo.

Kattohaikara on muiden suurten lintujen tavoin melko pitkäikäinen lintu. Vanhin rengastettu haikara on saavuttanut 33 vuoden iän, mutta yleensä kattohaikara elää noin kymmenkunta vuotta.

Miksi kattohaikara pitäisi sitten saada asettumaan Suomeen?

”Se on näyttävä lintu, joka rakennettuja ympäristöjä suosivana tuottaa paljon iloa. En tiedä ketään, kuka vastustaisi sitä, että kattohaikarasta tulisi myös Suomessa pesivä laji.”

X