Kaura kalpenee rasvalle ja siemenille – Linnuista on tullut valikoivia talviruoan suhteen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kauralyhde on talvinen pihakoriste, ja samalla hätävara linnuille.
Kauralyhde on talvinen pihakoriste, ja samalla hätävara linnuille. © Jere Malinen
Kauralyhde on perinteikäs lintujen talviruokinnan symboli. Se oli vuosikymmenet kotipihojen kestosuosikki.

Nykyään auringonkukan siemenet, pähkinä ja monenmoiset rasvatangot ovat syrjäyttäneet kauraruokinnan lähes tyystin. Syy on yksinkertainen: kaura ei houkuttele.

Kauran ravintoarvo on verrattain vähäinen. Sadassa grammassa kauraa on vain 400 kilokaloria. Kaurasta onkin tullut useimmille kaupungeissa talvehtiville linnuille hätäravintoa, jota syödään kun parempaakaan ei ole tarjolla.

Kaura kelpaa keltasirkuille

Eräälle linnulle kaura kelpaa silti ylitse muiden. Keltasirkku pitää erityisesti kuorellisista kauranjyvistä. Kaura olisi myös teeren herkkua, mutta se ei viihdy ihmisten liepeillä.

Pihapuuhun sommiteltua kaunista kauralyhdettä kannattaakin ajatella uudella tavalla. Se on näyttävä talvinen pihakoriste, joka kelpaa keltasirkun ohella hätävarana myös punatulkulle ja talitiaiselle sekä toisinaan myös varpuselle ja pikkuvarpuselle.

Lintujen talviruokintaa jatkettava läpi talven

Tärkeintä talviruokinnassa on tarjota muonaa läpi talven. Kylminä ja runsaslumisina talvina energiavaje iskee nopeasti, jolloin luonnonruoka on muutenkin kortilla. Tällöin pienet linnut nääntyvät ja paleltuvat muutamassa vuorokaudessa.

Onneksi taajamissa on usein monta ruokintapaikkaa vieretysten, joten yhden lopettaminen ei välttämättä ole siivekkäille katastrofi.

Lintujen talviruokintaa ei saa lopettaa edes leutojen suojasääjaksojen aikana, jolloin linnut levittäytyvät laajemmalle alueelle lisäravinnon hankintaan. Lumipyryn ja pakkasen työntäessä nuoskakeliä tieltään, saapuvat linnut jälleen tutuille ruokintapaikoille.

Lue myös: Keksintö toi helpotuksen lintulautojen jyrsijäongelmiin – ”Ruoka ei hautautudu pyryllä lumeen eikä siemeniä varise hangelle jyrsijöiden ruoaksi”

Risto Soljennon ruokintapaikka on Kerimäen keskustan tiaisille tuttu paikka jo monen vuoden ajalta.

Risto Soljennon ruokintapaikka on Kerimäen keskustan tiaisille tuttu paikka jo monen vuoden ajalta. © Jere Malinen

Lue myös: Kotimaisten livertäjän talviretket – Ilmaston lämmetessä taviokuurnan elintila kaventuu 

X