Osallistu sinäkin! Kevätseuranta kokoaa vuosittain tiedot teemalajeista sekä tutkituista 41 vakiolajista

Maailmanmenon ennustamiseksi on tärkeä tietää, milloin kevään merkit ilmestyvät.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maaliskuun jälkipuoliskolla sisiliskoista ensimmäiset kömpivät koloistaan.

Maailmanmenon ennustamiseksi on tärkeä tietää, milloin kevään merkit ilmestyvät.
Teksti: Jere Malinen

Talitiaisen laululla ja koronaviruksella ei luulisi olevan juuri yhteistä. Tai sillä, milloin pääskyt saapuvat Suomeen, ensimmäinen leskenlehti ilmestyy tienposkeen tai koska jäniksen karva vaihtuu valkoisesta ruskeaksi.

Fenologia tutkii lintujen eläinten ja kasvien elämänkiertoa

Todellisuudessa mitä paremmin tunnemme ympäröivän luonnon muutokset, sitä paremmin osaamme ennustaa tulevaa ja varautua luonnon jatkuvaan arpapeliin.

Kaikessa karuudessaan koronavirushan on vain evoluution tapa viedä elämää eteenpäin.
Tieteenalaa, joka tutkii eläinten ja kasvien elämänkierrossa vuosittain toistuvien tapahtumien ajoittumista, kutsutaan fenologiaksi.

Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi edellä kuvatun kaltaiset lintujen laulut ja muuttoaikataulut.

Kevätseuranta tarkkailee 41 vakiolajia. Kuva: Anni Koponen/Otavamedia

Kevätseuranta tarkkailee luonnossa 41 vakiolajia. Kuva: Anni Koponen/Otavamedia

Peipot, sisiliskot kevätseurannan kärkipäässä

Luonnontarkkailijalle päättyvä talvi oli monella tavalla erikoinen. Pohjoisessa oli enemmän lunta kuin ihmismuistiin, etelässä taas vähemmän kuin koskaan ennen.

Siitä kielii myös Luonto-Liiton ylläpitämä perinteikäs Kevätseuranta.

Maaliskuun jälkipuoliskolla etelärannikolle pelmahteli peipposia, sisiliskoista ensimmäiset kömpivät koloistaan ja sinivuokot nostivat nuppujaan. Samaan aikaan Lapissa oli metri lunta ja täysi talvi, jota ihmetteli muutama pohjoiseen asti uskaltautunut laulujoutsen.

Lue myös: Muuttuuko linnunlaulu ajan saatossa? Tutkimus paljasti, että linnut eivät valitse oppimisensa malliksi mitä tahansa ”murretta”

Kevätseuranta alkoi jo 1950-luvulla

Kirjattuihin yleisöhavaintoihin perustuvaa kevätseurantaa on ylläpidetty 1950-luvulta, jolloin Suomen tiedeseura keräsi havaintoja yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Nimen Kevätseuranta tapahtuma sai 1994.

Nykyisin tutkimuksen kohteena on 41 vakiolajia. Lisäksi seurannassa on mukana vuosittain vaihtuvia teemalajeja. Lajit on pyritty valitsemaan siten, että ne esiintyvät yleisesti eri puolilla Suomea ja ovat helppoja tunnistaa.

Lajihavainnoista pyydetään ilmoittamaan paikkakunnittain ensihavainnot ja kevätseurantaviikonloppuina lajien runsastumiset.

Kevätseuranta-viikonloput touko- ja kesäkuussa 2020: 9.–10.5., 23.–24.5., 6.–7.6.

Lue myös: Västäräkki on erilainen lintu: Viihtyy lähellä ihmistä

Lue myös: Sorsat innostivat pesäkorien tekoon – Veli-Matti Pekkarinen kannustaa kaikkia pönttötalkoisiin

Näin sorsat saavat pesäputkesta pesän.

Näin sorsat saavat pesäputkesta pesän. Jere Malinen © Jere Malinen

X