Suomalaistutkimus: Miten kirjosieppo pesii? Näin sääolot vaikuttavat poikastuottoon
Turun yliopiston biologien laajaan tutkimusaineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvisi, että säätila voi vaikuttaa kirjosieppojen poikastuottoon jo ennen pesinnän alkamista kaukana pesimäalueista.
Sääolosuhteet vaikuttavat kirjosieppojen pesintään.
Kirkkaasti ja rytmikkäästi visertävä kirjosieppo on usealle suomalaisille tuttu lintu, sillä se viihtyy hyvin linnunpöntössä. Kirjosieppo muuttaa syksyisin pitkän matkan, se talvehtii Afrikassa asti. Kirjosieppo ei ole pitkäikäinen, siksi ensipesijät muodostavat merkittävän osan tulevan vuoden pesimäkannasta.
Tutkijat selvittivät, että kirjosieppojen poikastuotto oli sitä heikompi, mitä kylmempää talvehtimisalueilla oli ollut. Kylmät talvet muuttomatkalla Keski-Euroopassa puolestaan paransivat lintujen pesimätulosta.
Kirjosieppopopulaatio pieneni poikastuotosta riippumatta myös silloin, kun lentomatkan varrella Välimeren alueella oli lämmin talvi tai talvehtimisalueella Afrikassa oli ollut syksyllä sateista. Molemmissa tapauksissa vaikutus oli ajalta ennen kuin kirjosiepot saapuvat alueelle.
Sade ja kylmyys verotti poikastuottoa
Tutkimuksessa tarkennettiin myös pesinnän aikaisen sään vaikutuksen merkitystä, Sateen ja kylmän yhteisvaikutus heikensi poikastuottoa.
Tutkimuksessa pystyttiin sulkemaan pois se, että parempi poikastuotto johtuisi aikaisemmasta pesinnästä tai munittujen munien määrästä.
On mahdollista, että tulokseen vaikutti se, kuinka hyvin lintuemot jaksoivat huolehtia pesästä.
Afrikan sääolot saattavat myös vaikuttaa ravinnonsaantiin talvehtimisalueella, mutta toistaiseksi mekanismi on tuntematon.
Kovemmat talvet Euroopassa puolestaan saattavat hyödyttää Afrikasta saapuvia muuttolintuja, sillä kevään hyönteissaatavuus voi osua paremmin yksiin lintujen matkanteon kanssa.
Lähettimet tutkijoiden apuna
Lintuihin laitettavat lähettimet ovat tarkentaneet lintututkimusta. Rengastaminen ei tuonut yhtä tarkkoja tuloksia, varsinkaan jos muuttolinnun matka on pitkä.
”On hyvin epätodennäköistä, että rengastettu lintu löydetään Afrikassa. Kirjosieppojen talvehtimisalue ei ole siksi vieläkään tarkasti tiedossa.”
”Aika näyttää, mitä käy”
Kirjosieppo valikoitui tutkimuskohteeksi, sillä siitä löytyy pitkäaikainen ja laaja, arvostetun ornitologi Lars Von Haartmanin vuosina 1941–1994 keräämä aineisto.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Turun Yliopiston Biologian laitoksen yliopistolehtori Tapio Eevan ja dosentti Esa Lehikoisen tutkimustuloksia liittyen ilmansaasteiden vaikutuksiin. Eevan tutkimus jatkuu Harjavallassa edelleen.
Eevan mukaan Suomi on edelläkävijä lintututkimuksessa yhdessä Alankomaiden sekä Iso-Britannian kanssa. Tutkimusyhteistyö on yleistynyt myös lintututkimuksen saralla.
Sekä Lars von Haartmanin että Harjavallan tutkimustulokset on liitetty Euroopan laajuiseen datapankkiin, johon on koottu havaintoja Euroopasta ja muualta maailmasta.
Kirjosiepon kannan määrä vaihtelee vuosittain. Pitkäaikaista pudotusta ei ole toistaiseksi ollut.
”Viimeiset viisi vuotta kanta on tosin ollut pieni. Aika näyttää, mitä käy”, Tapio Eeva sanoo.
Lue myös: Pikkulintujen häirikkö – Kirjosieppo vakoilee ja rähisee