Klorpyrifossi on kielletty Suomessa – Yhdysvalloissa torjunta-ainetta on myyty väärin perustein vuosikymmenet

Vuonna 1972 Yhdysvaltain ympäristöviranomainen antoi myyntiluvan uudelle torjunta-aineelle nimeltä klorpyrifossi. Nyt on ilmennyt, että päätös tehtiin puutteellisin tiedoin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Torjunta-aine klorpyrifossin käyttö on kielletty Suomessa.

Vuonna 1972 Yhdysvaltain ympäristöviranomainen antoi myyntiluvan uudelle torjunta-aineelle nimeltä klorpyrifossi. Nyt on ilmennyt, että päätös tehtiin puutteellisin tiedoin.
Teksti: Jani Kaaro

Washingtonin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että osa klorpyrifossi-torjunta-aineen turvallisuutta koskevista mittauksista pimitettiin ympäristöviranomaisilta. Puuttuvien tietojen vuoksi klorpyrifossin turvarajoja ilmaiseva NOAEL-arvo asetettiin kaksi kertaa niin korkealle kuin missä sen oikeasti olisi pitänyt olla. NOAEL-arvo on korkein pitoisuus, jolla koe-eläimissä ei ilmene haittavaikutuksia.

Klorpyrifossi kerääntyy elimistöön

Kritiikin kohteena oleva tutkimus, joka tunnetaan Coulstonin tutkimuksena, ei tänä päivänä pääsisi läpi minkään eettisen toimikunnan seulasta. Siinä oli mukana 16 vapaaehtoista vankia, jotka jaettiin neljään ryhmään. Yksi sai plaseboa ja kolme klorpyrifossia eri pitoisuuksina.

Torjunta-aineen valmistajan, Dow Chemicalsin, analyysissa NOAEL-raja vedettiin kohtaan 0.03 mg/kg per päivä. Washingtonin yliopiston tutkijoiden mukaan raja on aivan liian korkea. Kun puuttuvat tiedot otetaan analyysiin mukaan, saadaan turvarajaksi 0.014 mg/kg per päivä. Puuttuva aineisto myös osoittaa, että klorpyrifossi kerääntyy elimistöön.

Klorpyrifossi on ollut käytössä viisi vuosikymmentä

Tulos tarkoittaa, että viranomaiset ovat viidenkymmenen vuoden ajan sallineet klorpyrifossin käytön pitoisuuksina, jotka eivät ole olleet turvallisia. Tutkijat ihmettelevät, miksi ympäristöviranomaiset eivät tehneet alkuperäisen aineiston uudelleenanalyysia, kun uudet tilastolliset menetelmät mahdollistivat sen 1980-luvulla. Se olisi osoittanut, että tuloksissa on jotakin hämärää. Tämä olisi ollut perusteltua siksikin, että monet itsenäiset tutkimukset osoittivat, ettei klorpyrifossi ollut vaaraton.

Ympäristöviranomainen joutuu outoon valoon myös klorpyrifossin myöhemmistä vaiheista. Vuonna 2006 Yhdysvaltain ympäristöministeriö EPA alkoi analysoida uudelleen monia vanhoja ihmiskokeita. Dow Chemicals oli pyytänyt, että klorpyrifossi jätettäisiin uudelleenanalyysien ulkopuolelle ja EPA oli jostakin syystä suostunut tähän.

Torjunta-ainetta saa käyttää EU:n alueella

Klorpyrifossi on kielletty Suomessa, mutta sitä saa edelleen käyttää EU:n alueella. Esimerkiksi vuonna 2016 klorpyrifossia löytyi suuria määriä italialaisista tuontiomenoista Ruotsissa. Asia tuli ilmi satunnaistarkastuksessa.

Tutkijoiden mukaan tietojen pois jättäminen torjunta-aineiden turvallisuutta koskevista tutkimuksista on aineiston vääristelyä, ja tässä tapauksessa se on vaarantanut ihmisten terveyden.

Päätutkija Lianne Sheppard Washingtonin yliopistosta sanookin, ettei teollisuuden pitäisi antaa tehdä omia tutkimuksia lainkaan tai viranomaisten ei pitäisi luottaa niihin ainoana tiedonlähteenä.

Tutkimus herättää myös kysymyksen siitä, onko markkinoilla muitakin torjunta-aineita, jotka ovat saaneet myyntiluvan yhtä kyseenalaisin perustein.

Lue myös: Puutarhayritys lopetti kiistanalaisen glyfosaattivalmisteen myynnin: ”Pelaamme varman päälle” – Ruotsissa tuotteet poistettiin valikoimista jo vuonna 2015

Lue myös: EU:n maataloustuet päätyvät rikkaille – Lähes puolet tukirahoista naudan- ja sianlihan tehotuotantoalueille

Janne Haajanen

Sikojen hoito on Janne Haajasen vastuulla. Possut tulevat Kuvalan tilalle 40-kiloisina ja päättävät päivänsä noin 110-kiloisina tilan teurastamossa. © Pekka Nieminen / Otavamedia

X