Rauhoitettu kontiainen eli maamyyrä jahtaa puutarhan lieroja ja hyönteisiä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kontiainen
Kontiaisen ruumis on pitkä ja lieriömäinen, sillä on leveät lapiomaiset karvattomat etujalat. Turkki on samettimainen ja mustanharmaa, vatsapuoli vaaleampi. © Jere Malinen
Kontiainen eli maamyyrä ei jahtaa puutarhan herkkuja, vaan lieroja ja hyönteisiä. Maamyyrä on luonnonsuojelulailla rauhoitettu eläin.

Viime kesänä lähes kolme kuukautta kestänyt kilpajuoksu kontiaisen kanssa päättyi kummankin osapuolen kannalta onnellisesti. Mittelömme alkoi toukokuun viimeisellä viikolla, kun erehdyin laittamaan puutarhan somistukseksi tarkoitetun liuske­kiven väärään paikkaan. Juuri siihen oli yksi kontiainen rakentanut yhden tunneliverkostonsa  monista suuaukoista.

Siitäkös maanalainen naapurini riehaantui. Yö toisensa jälkeen se nosti uskollisesti kiven multatöyrään varaan killumaan. Ja yhtä peräänantamattomasti aamuisin minä korjasin yli 100 kertaa itseäni kevyemmän madonpurijan luomukset.

Lopulta kohtuus voitti. Siirsin liuskekiven paikkaa ja kontiaisen jopa satoja metrejä pitkä käytäväverkosto täyttyi jälleen rahtusella lisähappea.

Kontiainen elää Nurmes–Vaasa-linjan eteläpuolella

Kontiaiskantojen vaihteluja ei seurata Suomessa järjestelmällisesti vuosittain. Se kuitenkin tiedetään, että eläinten levinneisyysraja kulkee Nurmes–Vaasa-linjan eteläpuolella, ja että kontiaisten kannat eivät heilahtele myyrien tapaa johtuen maanalaisen ympäristön vakaudesta.

Oivan esimerkin kantojen järkähtämättömyydestä sain, kun naapurini pyysi minut setvimään puutarhansa myyrätuhoja. Kiihtynyt mies ilmoitti puhelimessa, että tieteelliset tutkimukset kolmen vuoden pituisista myyräsykleistä ovat pelkkää potaskaa. Hänen pihassaan myyrät ovat voineet hyvin jo vuosikymmenten ajan.

Paikalle ennätettyäni huomasin tihulaisen kontiaiseksi. Viheriötä halkovat symmetriset multakasat olivat siisteissä riveissä, eivätkä vesimyyrämäisiä, sekasortoisen laakeita pannukakkuja. Myös tunnelien suuaukkojen halkaisijat: 4 sentin kolot kuuluvat kontiaiselle, sillä vesimyyrä porautuu maahan 5–8 sentin aukoista.

Selitin naapurilleni kontiaisen eli maamyyrän olevan hyönteissyöjä, eikä siis myyrä ollenkaan. Se ei siis käy terävillä hampaillaan palkintoperennoihin vaan jahtaa lieroja. Lisäsin vielä, että maamyyrä on luonnonsuojelulailla rauhoitettu eläin.

Lue myös: Myyräkuume iski Sailaan kukkasipuleita istuttaessa – Rajut oireet veivät munuaiskeskuksen potilaaksi: ”Ajattelin, etten selviä – olo oli niin huono”

Saila Heino, myyräkuume

Saila Heinon myyräkuume oli raju, mutta toi tullessaan hyvääkin. Toivuttuaan Saila päätti muuttaa avomiehensä luokse Kauhajoelle, jossa pari nauttii yhdessä maalaiselämästä. © JUHA HARJU / OTAVAMEDIA

X