Tutkimus: Tästä syystä korppikotkat ovat parempi vaihtoehto kuin lahoavien raatojen hautaaminen
Parempi raato petolinnun paistina kuin metaanina ilmassa, toteaa argentiinalainen tutkimus. Raadoista huolehtimalla korppikotkat estävät myös sairauksien leviämistä.
Kun korppikotka näkee haaskan, se lentää kehässä alemmaksi. Lähistön toiset yksilöt huomaavat tämän ja lentävät lähemmäksi.
Korppikotkat herättävät monissa ihmisissä inhoa, mutta argentiinalainen tutkimus kenties muuttaa asenteita. Sen mukaan korppikotkat estävät kasvihuonekaasupäästöjä kymmenien miljoonien tonnien edestä joka vuosi.
Korppikotkien ilmastotyö perustuu siihen, että maastossa lahoava raato tuottaa kasvihuonekaasuja. Tuoreessa tutkimuksessa lasketaan, että kutakin lahoavaa kiloa kohden syntyy 0,86 kiloa hiilidioksidia vastaava määrä.
Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos korppikotkat ehtivät syödä raadon ensin. Määrä ei kuulosta paljolta, mutta kun se kerrotaan noin 134–140 miljoonalla korppikotkalla, jotka syövät joka päivä noin kilon raatoja, kasvihuonekaasujen vähennys on todella suuri.
Korppikotkien populaatiot laskevat tietyissä osissa maapalloa
Ilmaston kannalta korppikotkat ovat parempi vaihtoehto kuin raatojen hautaaminen. Kun raadot haudataan, ne hajoavat ilman happea, ja tällöin syntyy vielä enemmän metaania kuin jos ne hajoaisivat avoimessa maastossa.
Tutkijat myös huomauttavat, että suurin osa korppikotkien tekemästä ilmastotyöstä tapahtuu Amerikan mantereella. Peräti 96 prosenttia korppikotkien tuottamista päästövähennyksistä aiheutuu kolmen lajin, mustakondorin, kalkkunakondorin ja amazoniankondorin syömisistä. Tämä johtuu siitä, että näiden kolmen amerikkalaisen lajin populaatiot ovat vielä kunnossa, mutta Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa korppikotkien kannat ovat laskeneet.
Jos korppikotkien populaatiot kasvaisivat myös näillä mantereilla, korppikotkien tuottama päästöjenestopalvelu olisi vieläkin merkittävämpi. Raadoista huolehtimalla korppikotkat estävät myös sairauksien leviämistä.
© Jere Malinen