Koskikara on toisenlainen muuttolintu: Osa muuttaa talveksi Suomeen, osa täältä pois

Tuhannet koskikarat tulevat talveksi Suomeen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomi tarjoaa koskikaralle sopivat olosuhteet talvehtia.

Tuhannet koskikarat tulevat talveksi Suomeen.
Teksti:
Ville Vanhala

Kun muuttolinnut suuntaavat syksyn mittaan Suomesta pois kohti etelää, osa koskikaroista saapuu Kölivuoristosta Suomeen.

”Vuoristopurot jäätyvät tai ovat koskikaralle liian vuolaita. Suomessa on vesistöjen äärillä eläville koskikaroille talvisin sopivat olosuhteet”, kertoo Lintujärjestö BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Kölivuoriston lisäksi koskikaroja saapuu maahamme Koillis-Venäjältä.

Koskikara on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi. Maassamme pesii arviolta noin 300 koskikaraparia. Tänne saapuvien muuttolintujen myötä määrä nousee talven ajaksi tuhansiin.

”Etelä-Suomessa koskikarat talvehtivat sisämaan vesistöjen äärellä ja Lapissa avointen tunturipurojen varsilla. Merialueilla ja saaristossa koskikaraa ei tavata kuin syysmuuttoaikoina.”

Kävellen vedenpohjassa

Koskikarat tepastelevat jäiden reunalla, niiailevat ja heiluttavat pyrstöään. Linnun liikehdintä ei kuitenkaan ole leikkiä, vaan se kielii eleillään saukoille, minkeille ja petolinnuille olevansa varuillaan.

Pedon havaitessaan koskikara sirauttaa varoitusäänensä ja liitää vedenpintaa viistäen seuraavalle tähystyspaikalleen.

”Koskikara saalistaa vedestä selkärangattomia ja toukkia ja myös pieniä kaloja”, Lehtiniemi kertoo.

Koskikara on maailman ainoa varpuslintu, joka pystyy sukeltamaan ja liikkumaan veden alla. Koskikaralla ei ole jaloissaan räpylöitä, vaan se etenee upoksissa heiluttamalla siipiään. Koskikara pystyy myös kävelemään hetken veden pohjassa.

”Linnun höyhenpuku pysyy tiiviinä ja vedenpitävänä, koska se sukii itseensä pyrstöntyvensä rauhasesta erittyvää rasvamaista ainetta.”

Varrella virran

Koskikara rakentaa pesänsä virtaavan veden päälle, kallionkoloon, siltojen alle tai pönttöihin. Rakentaessaan pesän koskikara vuoraa sen vesisammalilla, kuivilla lehdillä ja korsilla.

”Veden päälle rakennettu pesä on useimpien petojen saavuttamattomissa”, Lehtiniemi kertoo.

Koskikara munii touko-kesäkuussa 3–6 munaa, joista reilun parin viikon hautomisen jälkeen kuoriutuvat poikaset oppivat jo kuukauden ikäisinä lento- ja uimataidon.

Samaan aikaan loka-marraskuussa, kun koskikaroja saapuu Suomeen saa, osa täällä olevista koskikaroista suuntaa puolestaan kohti etelää.

”Tänne talvehtimaan tulevat yksilöt ovat hyvin paikkauskollisia. Ne saattavat viettää samalla sulalla useita talvia peräkkäin”; Lehtinen kertoo.

”Keskimääräistä lauhempien talvien vuoksi koskikaroja on tavattu perinteisiltä talvehtimisalueilta vähemmän kuin aikaisemmin.”

Varoitusviserrys

Talvehtivat koskikarat puolustavat ruoka-apajiaan lajitovereiltaan. Jos toinen lintu tulee liian lähelle, koskikara häätää sen alueeltaan ja visertää sen merkiksi, että sulapaikka on varattu.

Viimeistään huhtikuussa Kölivuoristosta saapuneet linnut suuntaavat takaisin pesimäalueilleen.

Suomesta etelään suuntaavien ja täällä pesivien koskikarojen kantoja ja niiden muutoksia tunnetaan vielä varsin vähän.

”Lajiin paneudutaan tarkemmin ensi vuonna, sillä koskikara on valittu Lintujärjestö BirdLifen vuoden 2016 linnuksi.”

X