Harvinainen kuolemanrajakokemus on tunnettu ilmiö: ”Jopa ateistille se voi antaa jotakin merkityksellistä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuolemanrajakokemukset, enneunet ja yliluonnolliset ilmiöt ovat tuttuja kokemuksia monelle.
© iStock
Jotkut kuoleman rajalta palanneet kertovat jumalallisesta valosta ja ihmeellisestä keveydestä – eivät kuitenkaan kaikki. Psykologi Jukka Häkkistä kiinnostaa, mikä altistaa kuolemanrajakokemukselle.

Elvytettyjen, hetkeksi kuolleiden kertomukset ”rajan takaa” muistuttavat usein toisiaan. Kokemuksiin liittyy ihmeellinen tuntemus rauhasta ja keveydestä sekä leijailusta, kehosta poistumisesta. Usein niihin liittyy myös näkyjä kuolleista läheisistä sekä jumalallisesta valosta tai kirkkaudesta, joka odottaa tunnelin päässä.

Kirjassaan Outojen kokemusten psykologia havaintopsykologi Jukka Häkkinen kertoo siitä, miten tutkijat ovat pyrkineet selittämään tätä ilmiötä.

Selitykseksi on tarjottu muun muassa hapenpuutetta ja hiilidioksimäärän lisääntymistä aivoissa.

Mutta hapenpuute ei selitä sitä, miksi vastaavia kokemuksia ei tule kaikille. Tutkimuksista riippuen vain noin kahdesta neljään prosenttia kuolemanrajalta palanneista on käynyt läpi kuolemanrajakokemuksen. Muille – eli suurimmalle osalle tutkituista – ei ole jäänyt mielikuvia siitä ajasta, jonka he ovat olleet kuolleina.

Miksi ei kaikille? Eräs kiinnostava selitys liittyy siihen, että kuolemanrajakokemuksen läpikäyneitä ihmisiä yhdistäisi yksi piirre.

Ennusmerkit ja déjà-vu-ilmiö yhteyksissä kuolemanrajakokemukseen

Jukka Häkkisen mukaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuolemanrajakokemuksesta kertoneiden ohimolohko toimisi toisella tavalla kuin muilla.

”Tämä näkyy siten, että tällaiset ihmiset saattavat saada useammin déjà-vu-kokemuksia kuin muut. Heillä on ehkä muutenkin tavallista enemmän epätavallisia kokemuksia. Tosin ero on hyvin pieni, eikä sitä välttämättä huomaa arkielämässä.”

Joidenkin elämään epätavallisia sattumuksia kasaantuu paljon. Näillä ihmisillä on sein sellainen tunne, että selittämättömiä asioita tapahtuu ja enteitä toteutuu.

”Heidän aivoissaan on jokin sellainen piirre, että he kiinnittävät keskimääräistä enemmän huomiota yhteensattumiin”, Häkkinen sanoo.

Se piirre saattaa liittyä ohimolohkoon. Häkkinen mainitsee esimerkiksi ohimolohkoepilepsian.

”Ennen epilepsiakohtausta potilas saattaa tuntea auran. Harvinaisessa ohimolohkoepilepsiassa auraan voi liittyä sellainen tunne, että jumala on laskeutunut maan päälle. Voi tuntua siltä, että kokee jumalallisen yhteyden, on yhteydessä äärettömään.”

Tunnetuin esimerkki on venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski (1821–1881). Hänellä oli ohimolohkoepilepsia ja hän kuvaili kokemusta autuaaksi: ”En tiedä, kestääkö tämä onni sekunteja, tunteja vai kuukausia, mutta usko minua, en vaihtaisi tätä mihinkään muuhun elämän tuomaan iloon.” Kuvaus muistuttaa hyvin paljon sitä, miten kuolemanrajakokemuksia on kuvattu kautta aikojen.

Ohimolohkossa on muitakin mielenkiintoisia mekanismeja.

”Jos ohimolohkoa sähköisesti ärsyttää sopivista paikoista, voi saada mielikuvia menneisyydestä. Tämä taas linkittyy kuolemanrajakokemukseen. Siihen usein liittyy se, että elämä kulkee filminauhana silmien editse. Samantyyppisen ilmiön voi siis saada aikaan ohimolohkoa ärsyttämällä.”

Avoimeksi jää vielä kysymys, millä tavoin kuolemanrajakokemus liittyy ohimolohkon toimintaan.

Kuolemanrajakokemukset, enneunet ja yliluonnolliset ilmiöt ovat tuttuja kokemuksia monelle.

© iStock

Alttius kuolemanrajakokemukselle saattaa olla, jos…

…kokee usein dé-jà-vun.

…on sellainen tunne, että elämässä on todella paljon toteutuneita ennusmerkkejä.

…on runsaasti kokemuksia oudoista sattumista. Melkein kaikilla on kokemuksia siitä, että on ajatellut jotain ihmistä juuri ennen kuin tämä soittaa tai että uskoo jonkin unen toteutuneen. Osalla tällaisia kokemuksia on erittäin paljon, ja he saattavat olla alttiimpia myös kuolemanrajakokemukselle.

Voimakas kokemus, joka vähentää kuolemanpelkoa

Mitä psykologi ja kirjailija Jukka Häkkinen itse ajattelee kuolemanrajakokemuksista?

”Olen ateisti enkä usko, että kuoleman jälkeen tapahtuu mitään. Mutta pidän ajatuksesta, että aivot ovat järjestäneet ihmisen kuoleman noin mukavasti.”

Kuolemanrajakokemus saattaa myös vähentää kuolemanpelkoa.

”Ihmisille, jotka ovat käyneet läpi kuolemanrajakokemuksen, se on ollut todella merkityksellinen ja usein positiivinen tapahtuma. Se on antanut tunteen, ettei kuolema välttämättä ole niin paha asia. Joillekin se on niin voimakas kokemus, että he ovat tulleet uskoon. Mutta ateistillekin se voi antaa jotain merkityksellistä.”

Lähde: Jukka Häkkinen: Outojen kokemusten psykologia

X