Heittikö kivisade järkäleen Kuuhun? Koripallon kokoinen kivi on yksi maapallon vanhimpia, vaikka se ei löytynytkään maapallolta
Vähänpä Apollo 14 -kuulennon astronautit tiesivät, että kun he toivat Kuusta ison kivenmurikan Maahan, he vain palauttivat sen sinne, mistä se oli lähtenytkin.
Neljä miljardia vuotta vanha kivi löytyi Kuusta läheltä Apollo 14:sta laskeutumispaikkaa.
Kivi oli päätynyt Kuuhun ilmeisesti meteorin törmäyksen aiheuttamassa kivisateessa noin neljä miljardia vuotta sitten.
Koko koripallon kokoinen kivi ei välttämättä ollut Maasta, mutta sen sisällä oleva kaksisenttinen pala, joka sisälsi zirkonia ja kvartsia, oli mitä todennäköisimmin maapallolla muodostunut.
Olosuhteet harvinaisia Kuussa
Niiden muodostuminen vaatii olosuhteita, jotka ovat Kuussa harvinaisia.
Tutkijoiden mukaan sellaiset olosuhteet voisivat löytyä Kuun sisältä yli sadan kilometrin syvyydestä. Mutta jos kiven sisältämät zirkonit olivat muodostuneet siellä, miten itse kivi oli päässyt pintaan.
Ikää kivellä neljä miljardia vuotta
Maapallolla vastaavat zirkonit olisivat voineet muodostua huomattavasti helpommin.
Vain noin 15-20 kilometrin syvyydestä löytyy ihanteellinen lämpötila, paine ja happipitoisuus juuri sellaisille zirkoneille kuin kivessä oli. Maahan iskeytynyt meteori olisi voinut porautua tähän syvyyteen, tai syvemmällekin, ja syöstä ilmaan valtavan kivisateen, joka olisi voinut osua Kuuhun.
Kiven 14321 ikä on noin neljä miljardia vuotta, jolloin Kuu oli kolme kertaa lähempänä Maata kuin nykyään.
Murikka löytyi Apollo 14:sta laskeutumispaikan kupeesta
Kuuhun osuessaan suurimmat kivet olisivat aiheuttaneet kraatereita.
Kiven 14321 ”emon” uskotaan Kuuhun iskiessään muodostaneen Imbriumin kraaterin, josta murikka 14321 on lennähtänyt lähelle Apollo 14:ntoista laskeutumispaikkaa.
Jos löytö pitää paikkansa, Kuusta löydetty kivi on samalla yksi vanhimpia maapallon kiviä, vaikka ei olekaan maapallolta löytynyt.
Kuu voi pitää sisällään myös muita yllätyksiä Maasta
Arvioidaan, että 0.5 prosenttia sen pinnalta löytyvästä materiaalista on peräisin muualta kuin Kuusta itsestään, suurin osa Maasta.
Koska Kuussa ei ole ilmakehää, materiaali säilyy muuttumattomana ja koskemattomana, ja näin Kuun pinta muodostaa eräänlaisen avaruushistorian arkiston.