Kyy on hyväksi ihmiselle – Syö vaarallisia punkkeja
Kyy poistaa reviiriltään jopa satoja punkkeja kesän aikana.
Kyytä ei ole syytä vainota. Maamme ainoasta myrkyllisestä käärmeestä on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Pienjyrsijät, kuten myyrät kantavat borrelioosia aiheuttavaa borrelia-bakteeria sekä puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta. Nämä punkki saa jo toukkavaiheessaan imiessään jyrsijästä ensimmäisen veriateriansa.
Kun puutiainen kehittyy toukasta nymfin kautta viimeiseen kehitysvaiheeseensa, se voi ihmiseen takertumalla levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.
”Pienjyrsijät ja eritoten myyrät muodostavat kyyn pääasiallisen ravinnon. Mitä enemmän kyy syö myyriä, sitä vähemmän niitä on levittämässä bakteeria ja virusta”, kertoo kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kyyasiantuntija Timo Paasikunnas.
Satoja punkkeja suuhun
Vaihtolämpöisenä matelijana kyy saattaa pysyä päiväkausia syömättä. Alkukesän viileillä ilmoilla paasto voi venyä jopa yli viikon mittaiseksi, koska käärme pysyy suojaisessa paikassa aloillaan keräämässä kehoonsa lämpöä ja energiaa. Koiraskyy syö toukokuun puolivälistä elokuulle kestävän aktiivisuuskautensa aikana keskimäärin noin 6–15 myyrää.
Naaraan ravintomäärä vaihtelee sen mukaan, onko se valmistautumassa synnyttämään.
”Suomessa naaraskyyt synnyttävät joka toinen vuosi. Välivuotensa kesänä ne saattavat ahmia reilusti yli parikymmentä myyrää tai muuta pienjyrsijää”, Paasikunnas kertoo.
”Pienjyrsijöitä syödessään kyy saattaa poistaa jopa satoja punkkeja reviiriltään yhden kesän aikana.”
Kyyllä on kaksihaaraisen kielensä ansiosta stereotyppinen hajuaisti, joten se haistaa tarkasti saaliinsa. Kyy saattaa luikerrella myyrän pesäkäytäviin ja ahmaista sieltä edes myrkkyään käyttämättä kerralla kaikki poikaset.
”Kyy saalistaa myös pysytellen pitkään liikkumatta kunnes se saaliin havaitessaan iskee siihen kiinni.”
Taikausko voimissaan
Suomen kyykanta on jo pitkään ollut vähenemään päin. Kyiden määrää karsivat ennen kaikkea liikenne ja asutusten ja rakentamisen myötä yhä vähäisemmäksi käyvät elinalueet. Myrkkykäärmeenä kyytä myös vainotaan yhä. Kyyn pesiä poltetaan ja käärmeitä tapetaan joukoittain niiden elinalueilla.
Järjestelmällisen tuhoamisen lisäksi kyyhyn liittyy yhä jopa taikauskoa.
”Yhä vieläkin elävältä nyljetty kyy naulataan kiemurtelemaan seinään, että se muka karkottaisi kyyt lähistöltä”, Paasikunnas kertoo.
”Toinen toimimaton huuhaakonsti on polttaa kyy elävältä ja sirotella tuhkat tontin reunoille.”
Rauha elinalueille
Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, missä kyy ei ole rauhoitettu.
Timo Paasikunnaan toimesta jätettiin taannoin kansalaisaloite kyyn rauhoittamiseksi, mutta se ei johtanut rauhoituspäätökseen.
”Kaupunkialueilta kyy on jo käytännössä kadonnut, mikä ei välttämättä ole edes huonoa kehitystä. Kyy ei sovi urbaanin ja tiheästi asututun ympäristöön”, Paasikunnas toteaa.
”Maakunnissa on yhä hyviä ja vahvoja populaatioita. Nyt täytyy huolehtia siitä, etteivät niiden elinalueet pirstoudu, mikä huonoimmillaan merkitsee koko paikallisen populaation tuhoutumista.”
Jaa juttu Facebookissa
Jaa juttu Twitterissä
Tilaa Seura
Tiesitkö?
Kyy synnyttää pesäänsä eläviä poikasia, jotka ovat syntyessään 14–23 senttimetrin mittaisia ja painavat neljästä kuuteen grammaa. Kolmena ensimmäisenä elinvuotenaan kyyt kasvavat noin kymmenen senttiä joka vuosi.
Kyy horrostaa syyskuusta huhti–toukokuuhun. Kyy talvehtii mieluiten lajitoveriensa kanssa maan alla tai kivenkolossa. Eteläisessä Suomessa talvehtimiskolo on puolen metrin syvyydessä, mutta pohjoisempana syvyys on jopa puolitoista metriä.
Vaikka kyy on myrkyllinen, sen purema ei ole normaalisti vaarallinen terveelle aikuiselle ihmiselle. Lapsille ja iäkkäille purema on vaarallisempi. Kaikkien tulee kuitenkin pureman saatuaan välittömästi hakeutua lääkärille.