Lappi on sääskien paratiisi - tästä se johtuu

Kolme vuotta kestäneessä kartoituksessa Lapissa kerättiin 80 000 hyönteisyksilöä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sääskille sopii kosteat ja viileät elinalueet.

Kolme vuotta kestäneessä kartoituksessa Lapissa kerättiin 80 000 hyönteisyksilöä.
Teksti:
Ville Vanhala

Se löytyi Savukosken Törmäojalta. Sitä ei ollut aiemmin Suomesta tavattu. Metsähallituksen suojelubiologi Jukka Salmela antoi löytämälleen sienisääskelle nimen Boletina kullervoi.

”Sain lajin nimiini, mutta myöhemmin selvisi, että ainakin Kanadan Quebecissa on elänyt samoja sienisääskiä”, Salmela kertoo.

Ylivoimainen enemmistö Suomen hyönteislajeista kuuluu neljään lahkoon: kaksisiipisiin, pistiäisiin, kovakuoriaisiin ja perhosiin.

Yleensä hyönteislajeja on sitä enemmän, mitä lähempänä on päiväntasaaja.

”Suomessa eräitä kaksisiipisten ryhmiä on kuitenkin enemmän Lapissa kuin maan eteläosissa.”

112 uutta lajia

Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen kolme vuotta kestäneessä hyönteiskartoituksessa kerättiin noin 80 000 hyönteisyksilöä, joista määriteltiin 2 011 hyönteislajia.

Kartoituksen aineisto kerättiin asettamalla Lapin 24:lle suojelu- ja erämaa-alueelle 85 Malaise-hyönteispyydystä lähes 900 vuorokauden ajaksi.

Kerätystä aineistosta määritettiin peräti 112 Suomessa aiemmin tuntematonta hyönteislajia.

”Määrä voi tuntua suurelta, mutta Lapin hyönteislajistoa tunnetaan yhä melko puutteellisesti”, Salmela kertoo.

”Lajikartoitusta tarvitaan alueiden hoidon ja käytön suunnitteluun ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen huomioimiseen.”

Itiöemän odotusta

Suomen Lappi on pinta-alaltaan mittava ja pohjoisessa on kaksisiipisiin kuuluville sääskille sopivia kosteita ja verrattain viileitä elinalueita.

On pitkään tiedetty, että päivä- ja koskikorentojen sekä sahapistiäisten lajimäärä kasvaa kohti pohjoista. Viime aikoina on huomattu myös sienisääskien noudattavan samaa, poikkeavaa säännönmukaisuutta.

Sienisääskinaaraat laskevat munansa sienten itiöemille. Naaraat odottavat kivien alla ja karikkeessa sienten nousemista jopa parin kuukauden ajan, mikä on aikuiselle hyönteiselle pitkä elinikä.

Kuivumiselle herkät sienisääskinaaraat voivat kuitenkin munia myös lahopuulle, sienirihmastolle tai kääpien pintaan, jossa niiden toukat elävät.

Suurin osa Lapin hyönteiskartoituksessa tavatuista uusista lajeista oli juuri sääskiä, joihin kuuluvat esimerkiksi hyttyset, mäkärät ja vaaksiaiset.

”Lappia voidaan luonnehtia sääskien Eldoradoksi. Täällä lajimäärä on suuri ja lajikirjosta löytyy myös omat hienoutensa”, Rovaniemellä asuva ja Metsähallituksen Lapin luontopalveluissa työskentelevä Salmela toteaa.

Yöperhosten invaasio

Suomen Lappi ei kuitenkaan ole hyönteislajistoltaan täysin ainutlaatuinen ympäristö. Samoja lajeja tavataan samoilla leveyspiireillä Siperiasta Pohjois-Amerikkaan.

Ilmastonmuutos kuitenkin uhkaa myös pohjoisia hyönteislajeja. Ilmaston lämmetessä pohjoiset lajit joutuvat väistymään eteläisimpien lajien edestä.

Aivan viimeisissä tutkimuksissa yöperhosten kokonaislajimäärä on Suomessa kasvanut.

”Muutokset ovat voimakkaampia Etelä-Suomessa. Lapissa yöperhoslajien määrän lisääntymistä ei ainakaan vielä ole havaittu.”

Tiesitkö?

1 Mäkärät eli mäkäräiset imevät verta tasalämpöisistä eläimistä. Mäkäröitä on lähes kaikkialla maapallolla, mutta eniten pohjoisella pallonpuoliskolla ja napapiirin pohjoispuolella. Suomessa on tavattu noin 56 eri mäkärälajia.

2 Hyttysiin kuuluu monia verta imeviä lajeja. Tällä hetkellä hyttysistä on tunnistettu maailmanlaajuisesti noin 3 500 lajia. Niistä noin kuusi prosenttia imee verta ihmisistä ja noin kolme prosenttia levittää ihmisille vaarallisia tauteja.

3 Vaaksiaisiin kuuluu yli 14 000 lajia. Se on suurin kaksisiipisten heimo. Täysikasvuiset vaaksiaiset ovat tyypillisesti siroja ja erittäin pitkäjalkaisia lentäjiä. Vaaksiaiset eivät pistä eivätkä pure.

X