Lapsuuden leikit lähimetsässä ja viheralueilla tukevat mielenterveyttä aikuisikään asti – Näin tutkijat oivalsivat syyn mielenterveyshäiriöihin satelliittikuvista
Kivikaupungit kasvavat viemällä tilaa metsiltä, puistikoilta ja muilta viheralueilta. Tuoreen tutkimuksen mukaan tästä saatetaan maksaa vielä kova hinta.
Mikäli viheralueet katoavat, maksetaan tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan siitä kova hinta lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä.
Luonnolla selvä yhteys terveeseen mieleen
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsuudessa viheralueilla vietetty aika tukee mielenterveyttä pitkälle aikuisikään asti. Mitä enemmän metsissä ja puistoissa on lapsena vietetty aikaa, sitä selvempi oli yhteys terveeseen mieleen.
Mielenterveyden suhdetta ympäristöön on selvitelty epidemiologisissa tutkimuksissa jo vuosia, mutta tehtävä on haastava, sillä sekoittavia tekijöitä on paljon.
Mielenterveyteen vaikuttavat esimerkiksi sosioekonominen asema, perhehistoria ja geneettiset tekijät.
Sateliittikuvat paljastivat alueiden mielenterveyshäiriöt
Tanskalaistutkijoiden oivallus tuoreessa tutkimuksessa oli yli miljoonan tanskalaisen osoite- ja terveystietojen yhdistäminen satelliittikuviin.
Satelliittikuvista nähtiin, kuinka paljon eri asuntoalueilla oli luontoa, ja tämä yhdistettiin tietoon kuudentoista eri mielenterveyshäiriön esiintymisestä kullakin alueella.
Näin metsän läheisyys vaikuttaa
Tulokset osoittivat, että suurten viheralueiden lähistöllä eläneillä lapsilla oli 55 prosenttia pienempi todennnäköisyys sairastua mielenterveyden häiriöihin kuin kaupunkimaisemmilla alueilla asuvilla. Aineisto osoitti myös sen, että mitä kauemmin alueella on asuttu, sitä varmemmin mielenterveyshäiriöiden riski pienenee.
Tutkijoiden mukaan viheralueiden vaikutus mielenterveyteen on yhtä suuri kuin jos ihminen loikkaisi sosioekonomisilla rappusilla yhden pykälän ylöspäin.
Luonto vaikuttaa verenpaineeseen ja stressiin
Mistä ilmiö johtuu on toistaiseksi arvailujen varassa.
Siellä, missä on viheralueita, ihmiset liikkuvat enemmän ja puistojen tiedetään lisäävän sosiaalisen yhdenmukaisuuden tunnetta. Puistoissa ja metsissä lapset voivat myös altistua hyödyllisille mikrobeille, joilla voi olla oma roolinsa ihmisen terveydessä.
Eikä sovi unohtaa, että ihmislaji on kehittynyt luonnossa, ja pelkästään luonnossa olemisella on suotuisia vaikutuksia esimerkiksi verenpaineeseen ja stressiin.