Tutkijat yhä ymmällään: Lasisammakko osaa muuttua läpinäkyväksi – Miten eläin selviytyy katoamistempusta?

Tiesitkö? Lasisammakko muuttuu läpinäkyväksi, kun se pakkaa verensä piiloon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lehdellä lepäävä lasisammakko muuttuu läpinäkyväksi ja sulautuu taustaan.

Tiesitkö? Lasisammakko muuttuu läpinäkyväksi, kun se pakkaa verensä piiloon.
Teksti:
Jani Kaaro

Lasisammakko on kuuluisa ominaisuudesta, joka on hyvin harvinainen millään maalla elävällä eläimellä: Se on läpinäkyvä. Tuore tutkimus osoittaa, että harvinainen on myös tapa, jolla sammakko itsestään läpinäkyvän tekee.

Sammakko nimittäin pakkaa lähes kaikki punaiset verisolunsa väliaikaisesti maksaan, jolloin valo pääsee sammakon läpi. Tutkijat hämmästelevät sammakon kykyä: Jos ihminen pakkaisi kaikki punasolunsa kerralla maksaan, hänelle muodostuisi valtava veritulppa.

Lasisammakolla kätkeytymisen taito

Lasisammakko ei ole läpinäkyvä kaiken aikaa, vaan ainoastaan levossa. Tällöin se asettuu jonkin lehden alapinnalle ja pakkaa 90 prosenttia veren punasoluista maksan sisään, jolloin sen vatsanseutu muuttuu läpinäkyväksi. Tällöin sen kaikki sisäelimet erottuvat ihon läpi.

Lasisammakko on läpinäkyvä halutessaan.

© Jesse Delia

Tutkijat uskovat, että läpinäkyvyys on ensisijaisesti tapa piiloutua saalistajilta. Läpinäkyvyys hämärtää sammakon ääriviivat siten, että saalistajat eivät tunnista sitä sammakoksi.

Läpinäkyvyys on harvinaista maaeläimillä, mutta sitä tavataan kaloilla ja joillakin muilla vesieläimillä. Kyseisten lajien on kuitenkin helppo muuttaa itsensä läpinäkyväksi, sillä niiden veri on väritöntä.

Sammakon veri on kuitenkin punaista kuten ihmiselläkin. Niinpä sen ainoa keino tulla läpinäkyväksi on pakata veri levon ajaksi piiloon. Jos sammakkoa häiritään, veri palautuu kudoksiin nopeasti ja se kykenee jälleen liikkumaan – eikä se enää ole läpinäkyvä.

Lasisammakko

© Jesse Delia

 

Ilmiön tutkiminen tukee lääkkeiden kehittämistä

Havainto herättää kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Veren tehtävä on kuljettaa happea kudoksiin; miten sammakon kudokset kestävät punasolujen väliaikaisen puuttumisen.

Entä millä mekanismilla sammakko estää sen, etteivät pakatut punasolut klimppiinny ja aiheuta veritulppaa? Tutkijat spekuloivat, että ilmiön tutkiminen voi auttaa kehittämään lääkkeitä, jotka estävät veritulppien muodostumista ihmisellä.

Maailmassa elää noin 150 lasisammakkolajia, joiden salat alkavat selvitä vasta nyt.

lasisammakko

Lasisammakko on saanut tutkijat hämilleen. © Jesse Delia

X