Lepakot levittävät tehokkaasti tappavia viruksia – mutta eivät näytä itse kärsivän niistä lainkaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus).
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus). © iStock
Kiinalaiset tutkijat huomasivat, että lepakon immuunijärjestelmä ei yritä häätää viruksia pois.

Sars-epidemia pelästytti koko maailman vuonna 2003. Se sairastutti vuoden sisällä yli 8 000 ihmistä, joista reilut 700 kuoli, ja se levisi hetkessä lähes kahteenkymmeneen maahan. Ilmassa oli suuren epidemian ainekset, mutta sitten sen leviäminen tyrehtyi ja sairastapaukset vähenivät.

Virustutkijat onnistuivat löytämään sarsin aiheuttajan – uudenlaisen koronaviruksen – nopeasti, mutta sen alkuperä oli mysteeri. Epidemia oli saanut alkunsa Kiinasta, mutta mikä oli se eläin, josta virus oli lähtöisin?

Mysteeri näytti ensin ratkeavan kun samankaltainen virus löydettiin naamaripalmunäädältä, mutta tutkijoilla oli epäilyksensä. He epäilivät, että palmunäätä oli saanut oman viruksensa toiselta eläimeltä, joka oli epidemian varsinainen lähde.

Pian tämän jälkeen epäilyjen kohteeksi löytyi tuttu eläinryhmä: lepakot.

Kiinalaisilta hevosenkenkälepakoilta löydettiin runsaasti koronavirusta, joka oli geneettisesti hyvin lähellä ihmisiä infektoivaa sars-virusta.

Vuoden 2017 lopulla tutkijat lopulta raportoivat löytäneensä Junnanin maakunnasta lepakkoluolan, jossa ihmisiä infektoiva versio viruksesta on luultavasti syntynyt.

Lepakoille haitaton

Sars ei kuitenkaan ole ainoa virus, joka viihtyy lepakoissa.

Trooppisten lepakoiden tiedetään levittävän ebolaa, lassakuumetta, rabiesta, Marburgin virusta ja Nipah-virusta – kaiken kaikkiaan niistä on kuvattu 60–70 erilaista viruslajia.

Mikä kummallisinta, vaikka monet näistä viruksista ovat ihmisille kuolettavia, lepakot eivät näytä kärsivän niistä lainkaan. Tämän vuoksi ne ovat tehokkaita virusten levittäjiä.

Millä tavalla lepakot sitten välttävät virusten aiheuttaman sairauden?

Tästä on vuosien varrella esitetty lukuisia teorioita.

On ajateltu, että lentämisen aiheuttama ruumiinlämmön nousu vaikuttaisi samalla tavalla kuin kuume ja estäisi viruksia lisääntymästä lepakossa. Tiedetään myös, että lepakoilta puuttuu monia immuunipuolustukseen liityviä geenejä, ja näin ollen niiden puolustus viruksia vastaan on erilainen kuin muilla nisäkkäillä.

Se kiikastaa lentämisestä

Tuoreessa kiinalaistutkimuksessa on löydetty yksi vastaus lepakoiden ja virusten kohtalonyhteydelle. Sen mukaan lentäminen ja immuunijärjestelmä liittyvät toisiinsa, mutta yllättävällä tavalla.

Kiinalaistutkijat vertasivat solujen sisällä kelluvia vapaita dna:n pätkiä. Normaalistin nisäkkäiden soluissa ei tällaisia pätkiä ole, paitsi kahdessa poikkeustapauksessa.

Ensimmäinen on se, että nisäkkäällä on virusinfektio: tällöin itseään kopioiva virus tuottaa itsestään dna-pätkiä solun sisään.

Toinen tapaus on raju fyysinen kuormitus: tällöin dna:ssa voi syntyä vaurioita, joiden seurauksena dna-pätkiä vapautuu soluun.

Kiinalaisten mukaan lepakot poikkeavat muista nisäkkäistä siinä, että niillä on koko ajan vapaasti kelluvia dna-pätkiä soluissaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti lentämisen aiheuttamasta kuormituksesta.

Jos lepakoiden immuunijärjestelmä toimisi kuten muilla nisäkkäillä, se erehtyisi luulemaan näitä dna-pätkiä merkiksi virusinfektiosta ja nostattaisi lepakolle kuumeen. Tämän vuoksi lepakko on joutunut heikentämään immuunipuolustustaan tältä osin: se ei reagoi vapaasti kelluviin dna-pätkiin.

Tämä tarjoaa viruksille paitsi takaoven lepakon kudoksiin myös lokoisat oltavat – immuunijärjestelmä ei yritä häätää niitä pois.

X