Leviääkö kultasakaali Suomeen Venäjän Karjalasta? – Erikoistutkija: ”Lienee vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen havainto saadaan maamme rajojemme sisäpuolelta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kultasakaalit
© istockphoto
Tehokkaasti levittäytyvällä tulokaslajilla on jo oma lisääntyvä kantansa Virossa.

Sakaali mielletään usein savanneilla eläväksi raadonsyöjäksi.

Vaikka vaippa- ja juovasakaalia tavataan vain Afrikassa, niin kultasakaaleja on viime vuosien aikana kulkeutunut Suomen rajoille saakka.

Kultasakaali on euraasialainen keskikokoinen koiraeläin, joka on levittäytynyt Bulgarian ja Kreikan vuoristoseuduilta laajalti Eurooppaan. Maanosassamme arvioidaan tällä hetkellä elävän lähemmäs satatuhatta sakaalia.

Viroon on muodostunut kuluvalla vuosikymmenellä oma sakaalikantansa ja sakaalin on epäilty levittäytyneen jo myös Venäjän Karjalaan.

”Venäjältä on vaikea saada varmistettuja havaintoja, mutta sakaalia ei ole vielä toistaiseksi tavattu ainakaan Suomesta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala.

”Koska laji levittäytyy nopeasti ja tehokkaasti, lienee vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen havainto sakaalista saadaan maamme rajojemme sisäpuolelta.”

Peto ja saalis

Sakaalin levittäytymisen oletetaan olevan ilmaston ainakin osittain seurausta ilmaston lämpenemisestä.

”Lajien leviäminen uusille elinalueille määrittelee pääsääntöisesti lajille sopiva ympäristön tuottavuus”, Kauhala sanoo.

”Käytännössä se merkitsee sitä, että kultasakaalille löytyy sen uusilta elinalueita riittävästi ravintoa.”

Virossa sakaali on asettunut merenrannan tuntumaan ja ihmisasutuksen läheisyyteen, missä ravintoa on helpommin saatavilla ja suurpetojen uhka on pienempi.

Kultasakaali on kettua suurempi, mutta sutta pienempi, mikä tarkoittaa sitä, että kettu voi päätyä sakaalin ja sakaali suden saaliiksi.

”Periaatteessa sakaali voi risteytyä joko suden tai koiran kanssa, mutta lajien sekoittuminen ei ole todennäköistä.”

Kultasakaali

istockphoto

Rauhoitettu tulokas

Kultasakaalin oletetaan levittäytyvän maahamme ensisijaisesti Venäjän Karjalasta. Kauhasen mukaan ei kuitenkaan ole mahdotonta, että mahdollisesti jäiden aikaan sakaalit voisivat ylittää Suomenlahden.

”Esimerkiksi kettukapin oletetaan levinneen maahamme Virosta jäitä myöten Suomeen saapuneiden kettujen mukana.”

Kultasakaali olisi Suomessa tulokaslaji, mikä tarkoittaa sitä, että se on saapunut maahamme luonnollisesti leviämällä. Sakaali on luonnonsuojelulain nojalla täysin rauhoitettu.

Suomessa on jo pelätty sitä, että sakaalista tulisi villiminkin tavoin etenkin maassa pesiviä vesi- ja rantalintuja saalistava peto.

”Sakaalin pääasiallinen ravinto muodostuu pikkunisäkkäistä ja raadoista, joten sakaalin metsästyksen sallimiselle Suomessa ei ole perusteita.”

Talvi karsii kantaa

Perhelaumoissa elävä kultasakaalinaaras synnyttää keskimäärin neljästä kuuteen, mutta enimmillään jopa tusinan pentuja vuodessa.

”Vaikka sakaali asettuisi Suomeen nopeastikin, niin kanta pysyisi pitkään varsin pienenä”, Kauhala toteaa.

Ilmaston lämpenemisestä huolimatta Suomen saadaan lumisia ja kylmiä talvia myös jatkossa.

Kauhalan mukaan myös kultasakaalin perinteisessä elinympäristössä Balkanilla talvi voi kuitenkin olla olosuhteiltaan ankara.

”Suomessa sakaali olisi siinä suhteessa hyödyllinen tulokas, sillä se saalistaa linnustolle erittäin haitallisina pidettyjä supikoiria.”

X