Jos lunta on vähän, miten se vaikuttaa luontoon?

Jaa artikkeliTilaa Seura
© 123RF
Runsas lumitilanne aiheuttaa sähkökatkoksia ja lupaa tulvia kevääksi.

Kuiva lumi koostuu jääkiteiden muodostamasta verkostosta ja ilmahuokosista. Lumeen alkaa muodostua vettä, kun ilman lämpötila nousee nollaan celsiusasteeseen. Sulavan lumen kiteet kasvavat ja pyöristyvät, jolloin lumesta tulee painavampaa.

”Varsinkin Etelä-Suomessa lumen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen ovat koko talven kestäviä prosesseja”, sanoo tutkija Henna-Reetta Hannula Ilmatieteen laitokselta.

Kuluneena talvena eteläisimmässä Suomessa on ollut hieman keskimääräistä vähemmän lunta. Pohjois-Suomeen pysyvä lumipeite saatiin hieman tavanomaista myöhemmin.

”Lapissa nopean sulamisen kausi käynnistyy huhtikuussa. Koko maan katsotaan olevan lumeton yleensä touko–kesäkuun taitteessa.”

Pälvet puiden juurilla

Suomessa auringon lämmittävä vaikutus jää talvella vähäiseksi.

”Mitä korkeammalle aurinko kevään myötä nousee, sitä pienemmälle alueelle sen säteet kohdistuvat ja sulattamisvaikutus tehostuu”, Hannula kertoo.

Ensimmäiset lumettomat pälvet syntyvät puiden runkojen ympärille, jonne lunta on kertynyt vähiten.

Lumen sulaminen voi olla hyvin nopeaa myös aukeilta alueilta, kuten pelloilta ja jäiltä.

Lumen syvyyttä mitataan automaattiverkostolla ja lumen vesiarvoa sekä lumipeitteen laajuutta satelliittihavainnoilla.

Mitä tiheämpi ja syvempi lumikerros on, sitä enemmän siitä sulaa vettä.

Lumen vesiarvolla pystytään kuvaamaan siitä sulavan lumen määrää. Tänä talvena lunta on niin vähän, että esimerkiksi Pohjanmaalla saatetaan välttyä jokien pahimmilta kevättulvilta.

”Tulvien muodostumiseen vaikuttavat myös lumen sulamiskauteen mahdollisesti ajoittuvat runsaat sateet.”

Valkoinen suojapeite

Routainen maa kasvattaa tulvariskiä, koska lumesta sulava vesi ei pääse imeytymään maakerrosten läpi vaan valuu pintavaluntana nopeasti vesistöihin.

Koko maapallon mittakaavassa lumi on maata suojaava eriste, sillä ilman lumipeitettä maan ja ilman välinen vuorovaikutus tehostuu.

Lumeton maaperä altistuu myös alhaisille lämpötiloille, jolloin maaperän eliöiden ja kasvien elinolosuhteet heikkenevät.

Globaalisti lumipeite toimii myös ilmastonmuutoksen indikaattorina.

”Lumipeite heijastaa auringonvaloa maasta takaisin avaruuteen. Kun lumipeite kutistuu, yhä enemmän auringonvaloa ja lämpöä imeytyy maahan ja veteen. Tällöin ilmaston lämpeneminen kiihtyy”, Hannula sanoo.

Talvimatkailun uhka

Vuosi vuodelta maapallon lumipeite on kutistunut pohjoisella pallonpuoliskolla yhä pienemmäksi. Keski-Aasiassa ja läntisessä Pohjois-Amerikassa peräti 70–80 prosenttia makeasta vedestä tulee vuoristolumesta ja jäätiköistä.

”Lumen ja jään väheneminen tarkoittaa sitä, että myös juomavesi vähenee. Lisäksi vaikutus näkyy esimerkiksi vesivoimatuotannossa.”

Suomessa talvien lyheneminen ja lumen väheneminen merkitsevät talvimatkailusesongin lyhenemistä, mikä tuo ongelmia matkailuelinkeinolle.

Kokonaan lumettomaksi Suomi ei kuitenkaan jää aina edes kesäisin. Käsivarren Lappiin ja tunturialueille voi jäädä lumiläkkiä, jotka eivät ehdi sulaa ennen kuin syksyllä saadaan taas uusi lumi maahan.

Tykkylumipuita

Puihin kertyvä tykkylumi synnyttää postikorttimaisemia, mutta aiheuttaa lumituhoja. © Colourbox

Tykkylumi haittaa eniten koivua ja mäntyä, kuusi selviää paremmin

Lumipeite on paksuimmillaan Suomessa helmi–maaliskuussa.

Runsaimmat tykkylumikertymät syntyvät puihin huurtumalla sekä kostean lumen tarttumisen ja jäätymisen seurauksena.

”Tykkyä esiintyy eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, missä korkeuserot ovat suuremmat kuin muualla Suomessa”, kertoo tutkija Ilari Lehtonen Ilmatieteenlaitokselta.

Kun tykkyä kertyy koivuun, puu taipuu ja saattaa aiheuttaa sähkölinjojen vierellä sähkökatkoksia. Koivu ei välttämättä enää toivu tykyn aiheuttamista vaurioista.

Männystä tykkylumi katkoo oksia tai latvan ja mahdollisesti jopa kaataa koko puun.

Kuusi on tykkylumelle vastustuskykyisempi, koska sen oksiston painopiste on alempana kuin männyllä. Erityisen hyvin tykkyyn ovat sopeutuneet pohjoisen kapeat ja symmetriset ns. kynttiläkuuset.

Ilmastonmuutoksen seurauksena tykkylumikuormat tulevat kevenemään Etelä- ja Länsi-Suomessa, kun taas idässä ja pohjoisessa puiden lumituhoriskin uskotaan kasvavan.

”Tänä talvena tietoon ei ole tullut merkittäviä lumituhoja. Vakuutusyhtiöt korvaavat lumituhoja keskimäärin noin puolella miljoonalla eurolla vuodessa, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat merkittäviä” Lehtonen sanoo.

Lyheneekö lumipeitteen aika?

Mistä talven hyytävät tuulet tulevat?

TIESITKÖ?

  • Pysyvällä lumipeitteellä tarkoitetaan talven pisintä jaksoa, jolloin lunta on maassa yhtäjaksoisesti vähintään yksi senttimetri. Lumipeite häviää etelästä maalis–huhtikuussa, Lapissa lumipeite viipyy toukokuun loppuun asti.
  • Lumi ei ole aivan valkoista vaan puhtaimmillaan kirkkaalla ilmalla sinertävää. Tällöin lumi heijastaa taivaan sineä. Ilmiön huomaa parhaiten illalla auringonlaskun aikaan lumipinnan varjoista.
  • Nyrkkisäännön mukaan yksi senttimetri lunta on sulatettuna yksi millimetri vettä. Tässä on yleensä vaihtelua lumen ominaisuuksien mukaan, mutta sääntö pätee riittävällä tarkkuudella vastasataneelle lumelle.
X