Luontokuvaaja Heikki Kokkonen seurasi Moppe-majavan elämää 15 vuotta: ”Mopella oli poikue ja puoliso, jonka nimesin Mojovaksi”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Moppe ja Mojava majavat
Tässä Moppe polskii naaraskumppaninsa Mojovan kanssa. Mojovalla on häntä pystyssä. Mojova kuoli ennen Moppea, mutta Moppe löysi itselleen kahden vuoden kuluttua uuden naaraan.
Ilomantsilainen luontokuvaaja Heikki Kokkonen seurasi 15 vuotta urosmajavan elämää.

Viimeinen havainto kanadanmajava Mopesta on vajaan vuoden takaa. Vanha uros nousi suopurosta penkereelle, katseli hetken ympärilleen ja sukelsi takaisin puroon.

Sen koommin Moppea ei ole näkynyt.

”Vanha Moppe ei kyennyt enää kaatamaan puita vaan narskutti niiden kuoria”, kertoo majavan elämää 15 vuotta seurannut Heikki Kokkonen.

Nykyään samalla purolla elää nuori kanadanmajavakoiras.

”Se valtasi Mopen reviirin, ja vanha majava on varmasti jo menehtynyt.”

Urosta isompi naaras

Loppusyksystä majavat täydentävät ruokavarastojaan kaatamalla rantatörmältä koivuja, haapoja, pajuja ja leppiä. Majavat raahaavat hampaillaan kiskomalla ja etutassuillaan pyörittämällä rungot veteen ja varastoivat ne pesänsä lähistölle tai joen tai puron syvänteisiin.

Yhdessä pesässä saattaa asua kymmenkunta majavaa, emoparin lisäksi keväällä syntyneet ja mahdollisesti edellisen vuoden pennut.

”Yhden pesän majavat keräävät talvivarastoihinsa noin kolmesta kuuteen kuutiota puita”, Kokkonen kertoo.

Kun hän alkoi seurata Mopeksi ristimänsä uroksen elämää, majava lienee ollut noin viiden vuoden ikäinen.

”Mopella oli poikue ja puoliso, jonka nimesin Mojovaksi, koska Mojova oli urosta kookkaampi.”

Vesistön säätelyä

Kanadanmajavat pesivät purojen lisäksi purojen lisäksi joissa, järvissä ja lammissa. Majava rakentaa enimmillään pari metriä korkean pesänsä rungoista, oksista ja turpeesta veteen siten, että vesi peittää pesän kulkuaukot.

Majava voi rakentaa pesänsä myös korkeaan rantatörmään, mutta silloinkin pesän kulkuaukot jäävät veden alle.

”Se on varotoimenpide, etteivät maapedot pääse hyökkäämään pesään”, Kokkonen kertoo.

Majavat säätelevät pesimävesistönsä korkeutta rakentamalla virtapaikkoihin patoja. Kokkosen mukaan puolen metrin vedensyvyys pitää pesän kulkuaukot pinnan alla ja puoli metriä vettä riittää majavalle myös puiden kuljettamiseen maalta varastoihinsa.

”Majava aiheuttaa puustolle enemmän vahinkoa muodostamalla puiden juuria vahingoittavia tulva-alueita kuin kaatamalla puita.”

Saaliin leski

Suomen alkuperäinen majavalaji euroopanmajava metsästettiin turkkinsa takia maastamme sukupuuttoon. 1930-luvulla Suomeen istutettiin sekä Norjasta tuotuja euroopanmajavia että Yhdysvalloista tuotuja kanadanmajavia. Nykyään kanadanmajava on maassamme yleisempi kuin euroopanmajava.

Euroopanmajavan päälevinneisyysalueita ovat Satakunta ja Pohjanmaan eteläosat, kun taas kanadanmajavaa tavataan Järvi- ja Itä-Suomesta.

Majavan metsästys käynnistyy vuosittain 20. päivä elokuuta ja jatkuu huhtikuun lopulle saakka.

Kun Moppe ja Mojova rakensivat itselleen uuden pesän suojelualueen ulkopuolelle, Mojova päätyi metsästäjien saaliiksi.

Moppe ehti elää leskenä pari vuotta ennen kuin löysi kumppanikseen uuden naaraan.

Suomessa kanadanmajava voi saavuttaa jopa 30 vuoden iän. Heikki Kokkonen otaksuu Mopen olleen noin 20-vuotias, kun se katosi kotipuroltaan.

”Moppe ehti vielä tehdä uuden naaraan kanssa monta pesuetta ennen kuin se joutui väistymään nuoremman uroksen edestä.”

X