Mars kokee nyt avaruusluontainten ruuhkaa – Tähtitieteiljä: ”Mars on ihmiselle kammottava paikka, planetaarinen helvetti”

Juri Gagarinin avaruuslento teki historiaa 1961. Nyt, 60 vuotta myöhemmin, suurimpana mielenkiinnon kohteena on Mars, josta etsitään merkkejä muinaisesta elämästä. Mukana on myös suomalaisten suunnittelemia mittalaitteita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Marsiin pääsy on ihmisen avaruustoiminnan historiassa ollut vaikeaa, noin puolet planeetta kohti lähetetyistä luotaimista ei ole päässyt perille.

Juri Gagarinin avaruuslento teki historiaa 1961. Nyt, 60 vuotta myöhemmin, suurimpana mielenkiinnon kohteena on Mars, josta etsitään merkkejä muinaisesta elämästä. Mukana on myös suomalaisten suunnittelemia mittalaitteita.
(Päivitetty: )
Teksti: Jukka Vuorio 

Ihminen on nähnyt Mars-planeetan yötaivaalla jo tuhansien vuosien ajan, mutta mielikuvissaan kiitänyt sitäkin kauemmaksi.

Maailman tunnetuin avaruusseikkailusarja Star Trek aloitti alkuperäiset jaksonsa lausahduksella ”Avaruus, tuo käymättömistä korpimaista vihoviimeisin”. Tosin, kun sarjaa ryhdyttiin Yhdysvalloissa esittämään vuonna 1966, avaruus ei enää ollut täysin käymätön korpimaa, sillä ihminen oli tehnyt ensivierailunsa avaruuteen jo viisi vuotta aiemmin, eli 1961. Silloin Neuvostoliiton avaruusohjelma oli onnistuneesti lähettänyt kosmonautti Juri Gagarinin lennolle maapallon ympäri.

Nyt, 60 vuotta myöhemmin, ihmiskunta on edennyt tuon korpimaan tutkimisessa melkoisesti. Olemme käyneet Kuussa, lähettäneet luotaimen ulos aurinkokunnastamme sekä saaneet useita luotaimia Marsin pinnalle.

Tuorein niistä on Nasan Perseverance-mönkijä, joka laskeutui Marsiin helmikuussa 2021.

Mars oli muinaisten valtamerien peittämä

Marsiin pääsy on ihmisen avaruustoiminnan historiassa ollut vaikeaa, noin puolet planeetta kohti lähetetyistä luotaimista ei ole päässyt perille. Mutta juuri nyt Mars kokee luotainten ruuhkaa.

”Perseverancen laskeutuessa Marsin pinnalle, planeetan kiertoradalle pääsi samoihin aikoihin Yhdistyneiden Arabiemiraattien luotain ja kiinalaisten Tianwen-1-luotain. Lisäksi Marsissa on Perseverancen lähes identtinen sisaralus Curiosity, joka laskeutui vuonna 2012”, kertoo tähtitieteilijä, tähtitieteen tohtori ja avaruusbloggaaja Mikko Tuomi, joka on urallaan löytänyt noin sata eksoplaneettaa eli aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa.

Perseverancella on useita tehtäviä. Se muun muassa mittaa Marsin kaasukehää sekä poraa näytteitä planeetan kamarasta ja analysoi niitä. Kutkuttavin mönkijän tehtävä on etsiä merkkejä muinaisesta mahdollisesta elämästä.

Perseverance laskeutui entiseen joenuomaan, jossa on muinoin virrannut vesi.

”Laskeutumispaikalla esiintyy siis kerrostumia ja siten potentiaalisesti merkkejä menneestä elämästä, jos sellaista on Marsissa ollut.”

Tuomi kertoo, että Mars on joskus ollut elinkelpoisempi planeetta kuin Maa. Marsin pohjoista puoliskoa peitti miljardeja vuosia sitten matala, suolainen valtameri.

Marsissa virrannut vesi on myöhemmin jäätynyt roudaksi pinnan alle tai hajonnut ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta hapeksi ja vedyksi, joista vety on karannut avaruuteen planeetalta.

Paikat, jotka ovat muinoin olleet kosteita, kuten juuri joenuomat, ovat hyvin mielenkiintoisia tutkimuskohteita, koska joenuomien kerrostumista voisi olla mahdollista jopa löytää mikrobifossiileita. Perseverance ottaa porallaan näytteitä ja etsii juuri tällaisia merkkejä.

”Marsin tutkimus antaa varmasti tietoa muinaisista olosuhteista planeetalla ja siitä, onko elämää voinut syntyä ja selvitä planeetalla.”

Mitä mieltä Tuomi sitten on, onko Marsissa voinut olla joskus elämää?

”Marsissa on voinut kehittyä elämää, mikrobeja, jotka ovat voineet käyttää planeetan mineraaleja ravinnokseen. Planeetta on ollut periaatteessa hyvinkin elinkelpoinen heti Aurinkokunnan synnyttyä runsaat neljä miljardia vuotta sitten.”

Nasan Perseverance-luotain

Nasan Perseverance-luotain laskeutui helmikuussa Marsin pinnalle paikkaan, jossa noin 3,5 miljardia vuotta sitten on ollut juoksevaa vettä. Punaiselta planeetalta etsitään merkkejä muinaisista mikrobeista. © Nasa

Mars on planetaarinen helvetti

Kuudessakymmenessä vuodessa ihmisen läsnäolo avaruudessa on siis ottanut eteenpäin aimo harppauksia. Tulevaisuudessa ihmiskunta tähyilee yhä kauemmas, ulos omasta aurinkokunnastaan, joskin valtavien etäisyyksien vuoksi toiminta jäänee nimenomaan tähyilyksi.

Voyager-luotaimet ovat kyenneet poistumaan aurinkokunnastamme, mutta Tuomi ei näe miehitettyjen lentojen tekevän samaa.

Tuomen mukaan ihmiskunnan ei kannata haaveilla Marsinkaan asuttamisesta.

”Mars on ihmiselle kammottava paikka, planetaarinen helvetti. Marsin pinta on karu ja eloton, siellä on tappavaa säteilyä, myrkyllinen kaasukehä ja paine, joka saisi ihmiskehon nesteet kiehumaan.”

Vaikka voimmekin luultavasti vierailla planeetalla joskus lähitulevaisuudessa, emme voi jäädä sinne. Joissakin tieteiselokuvissa ihmiskunta etsii uutta planeetta asutettavaksi sen jälkeen, kun Maassa on koettu ympäristökatastrofi. Todellisuudessa se planeetta ei ole ainakaan Mars.

”Emme millään järkevällä tavalla voi paeta sinne Maassa aiheuttamaamme ekologista katastrofia.”

Jotkut avaruusentusiastit ovat tosin spekuloineet sillä, että ihmiskunta voisi joillakin keinoin maankaltaistaa Marsia, ja näin edesauttaa planeetan asuttamista. Tuomi pitää ideaa mahdottomana.

”Marsin maankaltaistaminen on useita kertaluokkia vaikeampi projekti kuin Maan pitäminen elinkelpoisena, ja siinä olemme parhaillaan epäonnistumassa.”

Suomi Marsissa

Perseverancen mukana Marsiin lähti myös suomalaisten valmistamia mittausvälineitä.

Matkassa on kaksi Ilmatieteen laitoksen suunnittelemaa ja valmistamaa laitetta, eli paineenmittalaite ja suhteellisen kosteuden mittalaite. Ne perustuvat suomalaisen Vaisala Oyj:n teknologiaan.

”Marsin kaasukehä on ikään kuin yksinkertaistettu malli Maan ilmakehästä, jonka käyttäytymiseen vaikuttaa esimerkiksi veden kiertokulku, kasvillisuus ja kaupungit. Marsissa näitä tekijöitä ei ole”, kertoo Ilmatieteen laitoksen Planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.

Hänen mukaansa Marsin kaasukehän tutkiminen on mielenkiintoista maapallonkin kannalta, sillä Maan ilmakehän ja Marsin kaasukehän käyttäytyminen ovat hyvin samankaltaisia.

”Se johtuu muun muassa siitä, että molempien planeettojen akselin kallistuskulma on suunnilleen sama. Siitä seuraa, että planeetoilla on suunnilleen samanlaiset vuodenaikojen vaihtelut. Myös planeettojen vuorokaudet ovat lähestulkoon saman pituiset.”

Ilmatieteen laitoksen valmistamilla laitteilla saadaan tietoa Marsin nykytilanteesta, mutta Perseverance etsii myös tietoa Marsin historiasta.

”Eräs Perseverancen pääasiallisista tehtävistä on etsiä merkkejä muinaisesta elämästä. Löytyisikö orgaanisia yhdisteitä tai parhaimmassa tapauksessa jopa mahdollisesti kivien sisällä tai marsperässä säilyneitä bakteerifossiileja.”

Myös Genzerin mukaan olosuhteet elämälle ovat ainakin hyvin kauan sitten olleet otolliset.

”Se ei vielä tarkoita, että elämää on ollut, mutta olosuhteiden puolesta se on ollut mahdollista. Elämällä tarkoitetaan tässä alkeellista, esimerkiksi bakteeritason elämää.”

Henkilökohtaisesti Genzerille olisikin hienointa, jos Perseverance pystyisi löytämään jotain muinaisen elämän merkkejä.

”Jos, siis todella iso jos, sieltä löytyisi vaikka joku bakteerifossiili, se olisi aivan älyttömän hienoa. Sitten olisi todistettu, että elämää syntyy muillakin planeetoilla kuin Maassa.”

Perseverancen mukana Marsiin matkasi helikopterimainen Ingenuity-lennokki, joka selvittää tulevaisuuden lennokkien käytön mahdollisuuksia planeetan kaasukehässä. © Nasa

Perseverancen mukana Marsiin matkasi helikopterimainen Ingenuity-lennokki, joka selvittää tulevaisuuden lennokkien käytön mahdollisuuksia planeetan kaasukehässä. © Nasa

Lue myös: Tutkijat selvittivät: Näin maan happi ruostuttaa Kuuta

X