Millainen ekoilu on arjessa tarpeeksi? Näin vastaa Marttojen Pirkko Haikkala

Olisi kiva tehdä oma osuutensa ilmastotalkoista, kun vain tietäisi miten. Päämartta Pirkko Haikkala kertoo, onko minun kompostillani tai muovikassillani mitään väliä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pirjo Haikkalalle kompostointi ei ole tärkein ekoteko. Enemmän vaikuttaa ruokahävikin vähentäminen, se ettei ruokaa mene hukkaan.

Olisi kiva tehdä oma osuutensa ilmastotalkoista, kun vain tietäisi miten. Päämartta Pirkko Haikkala kertoo, onko minun kompostillani tai muovikassillani mitään väliä.
(Päivitetty: )
Teksti: Mikael Vehkaoja

Marttojen pääsihteeri Pirkko Haikkalan kotipihaan on pysäköity bensakäyttöinen maasturi. Se on hyvä osoitus siitä, miten kaoottiselta taistelu ilmastonmuutosta vastaan välillä tuntuu.

”Kun hankin sen, koin olevani hirveä syyllinen. Mutta halusin auton, jolla voi vetää kahden tonnin hevoskoppia”, Pirkko Haikkala muistelee.

Tarjolla olisi ollut ”ekologisempi” dieselmalli, mutta herkkänenäinen Haikkala ei pitänyt naftan hajusta. Hän teki ilmaston kannalta huonon ratkaisun.

Muutama vuosi myöhemmin totuus on kääntynyt päälaelleen. Nyt dieseliä pidetään huonona vaihtoehtona, josta pitäisi hankkiutua eroon.

”Nyt olen tyytyväinen, kun minulla on bensa-auto”, Haikkala sanoo.

Tulevaan varautuminen on tärkeää

Diesel-keskustelu osoittaa, ettei edes tiede osaa aina vastata monimutkaisiin kysymyksiin.

Tarinassa on myös toinen opetus: harva meistä ottaa ilmastonmuutoksen huomioon jokaisessa päätöksessään. Se ei tarkoita, että pitäisi luovuttaa.

Pirkko Haikkala muistuttaa, että tulevaan varautuminen on aina ollut tärkeä osa Marttojen toimintaa.

”Martoissa on perinteisesti ajateltu, että toiminnan pitää olla lohdullista. Taustalla on ajatus, että kyllä tästä selvitään. Selvittiinhän me talvisodastakin.”

2000-luvulla varautuminen tarkoittaa ilmastonmuutosta.

”Meillä on tarjota ihmisille oikeita ratkaisuja”, Haikkala lupaa.

Se on paljon luvattu.

Vältä ruokahävikkiä

Oleellista ilmastonmuutoksen torjumisessa on erottaa tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat toisistaan. Moni meistä käyttää aikaa ja energiaa valintoihin, joilla lähinnä tyynnyttelemme huonoa omaatuntoamme.

Otetaan vaikka kompostointi. Omakotitalon asukas heiluu talikonvarressa, kierrättää omat ruoantähteensä mullaksi.

Jos ruoantähteet muuttuvat joka tapauksessa mullaksi, onko sillä merkitystä, missä muutos tapahtuu? Ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä on joka tapauksessa sama.

Haikkala nyökkää.

”On paljon asioita, joilla on pieni merkitys. Martat yrittävät ajatella, mitkä asiat tuottavat eniten merkitystä.”

Kompostointi ei kuulu niihin.

”Paljon merkityksellisempää on se, mitä syöt ja paljonko sinulta jää ruokahävikkiä.”

Ihmiskunta näkee päivittäin valtavasti vaivaa tuottaakseen ravintoa. Lähes 40 prosenttia kaikista ihmisen käyttämistä luonnonvaroista kuluu ruoan tuotantoon.

”Jos kaiken sen ponnistelun jälkeen heitämme ruoan syömättä roskiin, se on älytöntä tuhlausta”, Haikkala sanoo.

Jos ostaisimme kaupasta vain sen verran ruokaa, mitä syömme, ilmastonmuutos hidastuisi eikä meidän tarvitsisi tinkiä mistään. Päinvastoin, joka kuukausi käteen jäisi rahaa.

Lihansyöjiä on maapallolla liikaa

Myös sillä on merkitystä, mitä syömme.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että kotieläintuotannon osuus ihmisen kasvihuonepäästöistä on 18 prosenttia.

Länsimaissa lihansyönti on lähtenyt lapasesta. Syömme nyt kaksi kertaa enemmän lihaa kuin 1970-luvulla.

”Jos ihmiset siirtyisivät syömään kasvisruokaa, se olisi maailman mittakaavassa valtava edistysaskel”, Pirkko Haikkala sanoo.

Hän uskoo, että ainakin tässä asiassa ennen oli paremmin.

”Ruokavalio oli terveellisempi 1970-luvulla. Sen jälkeen valkoisen vehnän, sokerin ja prosessoidun lihan syönti on yleistynyt.”

Elintasosairaudet yleistyvät

Epäterveellinen ruoka ja liiallinen lihaproteiini aiheuttavat uudenlaisia elintasosairauksia.

Jos puhutaan ravintoarvoista, ihminen selviää mainiosti syömättä lihaa: keitetyissä linsseissä on kaksi kertaa enemmän proteiinia kuin mummon lihapullissa.

Kysymys on tottumuksesta. Pirkko Haikkala muistuttaa, että dieetin muuttaminen on aina vaikeaa, koska ihmisen aivot hylkivät muutosta.

”Kasvisruokaa kannattaisi syödä viikko tai kaksi. Vasta sen jälkeen alkaa huomata eron.”

Muovipussin kantajat

Muovipussista on tullut meidän aikamme ympäristösymboli. Moni kantaa olallaan kierrätyskassia kuin merkkinä siitä, että kuuluu ilmastotietoisten klubiin.

Haikkalan mielestä kaupan muovipussista on tehty Suomessa liian iso numero. Muovin vaikutus kasvihuonepäästöihin ja ilmastonmuutokseen on pikkiriikkinen.

”Muovi ei ole ympäristön kannalta paha asia, kunhan se ei ole väärässä paikassa. Se on hyvä raaka-aine, joka ei maadu. Sitä tullaan käyttämään jatkossakin.”

Muovin uusiokäytön monet mahdollisuudet

Oleellista on löytää muoville hyvä loppusijoituspaikka.

Esimerkiksi Vantaan jätevoimala tuottaa nykyään puolet Vantaan kaukolämmöstä. Sekajätettä polttamalla laitos tuottaa 30 prosenttia koko kaupungin kuluttamasta sähköstä. Roskan poltto on pienentänyt Vantaan hiilidioksidipäästöjä 15 prosenttia.

Pirkko Haikkala kertoo, että Martat ja VTT tutkivat yhdessä muovin uusiokäytön mahdollisuuksia.

”Muovista tehdään jo nyt jätesäkkejä, putkia ja levyjä.”

Muovisista vesipulloista saadaan tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta. Myös rakennusteollisuus on alkanut kokeilla erilaisten kierrätysmuovien käyttöä. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut on ilmoittanut tehostavansa muovinkeräystä vuodesta 2021 alkaen.

Viiden vuoden kuluttua Suomessa on todennäköisesti uusia tuotantolaitoksia, joissa jätemuovin kierrätys on viety aivan uudelle tasolle.

Asumisen isot ekoteot

Ruokavalion lisäksi asumisessa piilee isoja ekotekoja.

”Jos asut talossa, jossa on sähkö- tai öljylämmitys, sillä on suuri vaikutus ilmaston lämpenemiseen.”

Kauko- tai maalämpöön siirtyminen merkitsee kallista remonttia. Mutta samalla päätös on yksi suurimmista yksittäisistä ilmastoteoista, joita ihminen tekee elämänsä aikana.

Siihen verrattuna 1970-luvulta mieleen jäänyt energiansäästö valojen sammutteluineen on pisara meressä.

Äänestä jaloillasi

Viimeinen suuri käytännön ilmastoteko liittyy liikkumiseen. Lentoliikenteen ilmastojäljestä on puhuttu pitkään. Myös Haikkala suosittelee kaukoreissujen tilalle kotimaan matkailua.

”Ja jos menet polkupyörällä, saat samalla liikuttua.”

Mutta ehkä nämä ovat juuri ne sanat, joita me emme halua kuulla. Ajatus siitä, että etelän rantaloma tai pitkä viikonloppu Keski-Euroopan metropolissa on peruttu, kuulostaa ikävältä. Maailma tuhoutuu silmiemme edessä, mutta me nyt vaan haluamme lomalle etelään.

Sellainenko ihminen on?

”Ehkä se on väistämätöntä. Jos katsoo historiaan, niin ihmiskunta on oppinut vasta katastrofin kautta”, Haikkala sanoo.

”Mutta sitä odotellessa me varaudutaan.”

X