Merikotkat saapuivat sisämaahan - lajin leviämiselle ei ole löytynyt selitystä
Merikotka on leviämässä rannikkoalueilta sisämaahan.
Merikotka syö pääasiallisesti kalaa, mutta se saalistaa piisameja, minkkejä ja lintuja.
Kuluvana talvena Tampereen Pyhäjärven jäällä on nähty kymmeniä merikotkia. Viime kesänä kaksi merikotkaa pesi onnistuneesti Pirkanmaan alueella.
Merikotkien muuttoreitti kulkee Satakunnan rannikkoalueelta Venäjälle. Muuttavat kotkat todennäköisesti lepäävät ja tankkaavat ravintoa Pyhäjärvellä ja jatkavat sitten matkaansa.
Sen sijaan pesivät kotkaparit ovat mahdollisesti tulleet Pirkanmaalle jäädäkseen.
”Jos naaras ja koiras löytävät toisensa, ja parille löytyy suotuisa, rauhallinen ympäristö, etenkin iäkkäämmät kotkat pysyttelevät yleensä reviiriensä liepeillä”, kertoo WWF Suomen Merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.
Pesä pääkaupungissa
Merikotka on pesinyt Lapin tekoaltaiden äärellä reilun parin vuosikymmenen ajan. Yksittäisiä pesiä on löydetty aiemmin myös Kuusamosta, Koillismaalta ja Pohjois-Karjalasta, mutta viime kesänä merikotkan pesiä havaittiin kokonaan uusilta alueilta sisämaasta.
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen lisäksi merikotka on pesinyt Satakunnan sisämaassa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Yksi merikotkapari yritti pesintää myös Helsingin rajojen sisäpuolella, mutta pesä jäi ilman poikasia.
”Merikotkan leviämiselle uusille pesimäalueille sisämaahan ei ole löydetty selitystä”, Lokki toteaa.
”Vaikka merikotkan ydinalueilla kanta on tiheä, rannikolla ja saaristossa niille riittää yhä tilaa.”
Suotuisaa kehitystä
Merikotkan leviäminen sisämaahan on hyväksi koko maamme kotkapopulaatiolle. Itämeren alueella pesivät kotkat ovat alttiita meressä tapahtuville häiriöille, joten sisämaahan siirtyneiden lintujen ansiosta kanta ei ole vaarassa, vaikka Itämeressä tapahtuisi lajille haitallisia muutoksia.
Merikotkan asettuminen sisämaahan rikastuttaa alueen luontoa, mutta se voi aiheuttaa myös kilpailutilanteita kotkan ja muiden petolintujen välille.
”Merikotkan leviämistä ei ole edesautettu, vaan se on tapahtunut luonnollisesti. Siksi sen vaikutuksetkin ovat luonnonmukaisia”, Lokki kertoo.
Merikotka syö pääasiallisesti kalaa, mutta se saalistaa piisameja, minkkejä ja lintuja.
”Ravintotilanne merikotkan uusilla pesimäalueilla on hyvä. On siis täysin mahdollista, että sisämaahan voi muodostua oma merikotkakantansa.”
Lyijymyrkytys hauleista
Suomessa pesii tätä nykyä noin 450–500 merikotkaparia. Viime vuonna 449 asutussa pesässä kuoriutui reilut 400 poikasta.
1960–1970-luvulla maassamme eli alle 20 kotkaparia, joiden poikastuotto oli miltei olematonta.
Ympäristömyrkyt olivat koitua Suomen merikotkien kohtaloksi. Nyt kanta on elpynyt ja on yhä kasvamaan päin.
Nykyään Suomessa kuolleina löydetyistä merikotkista peräti kolmasosa on menehtynyt lyijymyrkytykseen.
”Lyijy kerääntyy ravintoketjun huipulla oleviin merikotkiin niiden saalistamista vesilinnuista, joihin on jäänyt metsästyksen tuloksena hauleja. Toiset vesilinnut myös syövät hauleja vedenpohjasta.”