Metsäkauris on pienin – vaan ei näkymättömin hirvieläimemme

Jaa kaverilleTilaa Seura
Metsäkauriiden pääluvuksi arvioidaan 60 000–80 000 eläintä.
Metsäkauriiden pääluvuksi arvioidaan 60 000–80 000 eläintä. © Jere Malinen
Metsäkauris on hirven ohella laajimmalle levittäytynyt hirvieläimemme. Metsäkauris viihtyy parhaiten ihmisten ilmoilla.

Metsäkauris on suuruusjärjestyksessä viidentenä. Suurimman metsäneläimemme hirven tietää jokainen suomalainen, eikä valkohäntäpeuran viimeaikaista runsastumista ole voinut olla huomaamatta Etelä-Suomessa.

Toisin kuin aasialainen tuontilaji kuusipeura, poron villi lajitoveri metsäpeura kuuluu aidosti pohjoisiin havumetsiin. Molemmat kuitenkin ovat vähälukuisia ja harvinaisia hirvieläimiämme.

Hännänhuippu on metsäkauris.

”Sen vaivihkainen runsastuminen on päässyt hieman yllättämään”, sanoo Luonnovarakeskuksen erikoistutkija Jyrki Pusenius.

Tällä hetkellä luonnossa asustaa noin 100 000 valkohäntäpeuraa ja 80 000 hirveä.

Metsäkauriiden pääluvuksi Jyrki Pusenius arvioi 60 000–80 000 eläintä.

”Se on aika karkea arvio. Metsäkauris on jäänyt tutkimuksissa hieman suurempiensa varjoon.”

Metsäkauris saapui Suomeen kahta kautta

Ensimmäiset varmat metsäkaurishavainnot Manner-Suomesta ajoittuvat Venäjän vallan alle vuoteen 1903. Otukset saapuivat Karjalankannasta myöten. Vielä tuolloin laji ei kuitenkaan saanut pysyvää jalansijaa.

Myöhemmin 1950-luvulla Ruotsin metsäkauriskannan vahvistuttua uusi vaellusreitti muodostui Perämeren pohjukan kautta Tornion-, Kemi- ja Oulujoen varsille.
1980-luvulla eläimiä alkoi vaeltaa myös Norjan rannikon kautta Koillis-Lappiin Inariin ja Utsjoelle, missä yhä asustaa tunturilaaksoissa metsäkauriita.

Kaakkois-Suomen toinen kauristuleminen ajoittuu samoihin aikoihin Lapin kanssa.

Lajin levittäytymistä nopeutti 1975–1993 Metsästäjäin keskusjärjestön sekä muutamien yksityistahojen junailema tarhaushanke. Sen tiimoilta vapautettiin kymmeniä kauriita eri puolille Etelä-Suomea muun muassa Kemiön saarelle, Hyvinkään seudulle, Rajamäelle, Lohjalle, Porvooseen ja Pohjois-Hämeeseen.

Kauriita tuotiin Ahvenanmaalta, Ruotsista, Lapista ja Ähtärin eläinpuistosta.

Viihtyy ihmisen lähellä

”Periaatteessa sen voi nähdä missä päin Suomea tahansa, vaikka Etelä-Suomi onkin sen vahvinta esiiintymisaluetta.”

Jyrki Pusenius kertoo kauriin olevan kulttuurilaji.

”Missään synkissä korvissa se ei viihdy, vaan ihmisten ilmoilla. Peltomaisemassa ja jopa suurten kaupunkien viheralueilla.”

Metsäkauris onkin tuttu näky niin Helsingin Keskuspuistossa kuin Turun Ruissalossa.

”Tällaisessa rajatussa ympäristössä kaurismäärät voivat kohota jopa muutamaan kymmeneen yksilöön neliökilometrillä.”

Vertailun vuoksi Suomen metsissä asustaa keskimäärin 0,3 hirveä neliökilometrillä.

”Toki kauris on hirveä 15–20 kertaa kevyempikin ja tulee paljon vähemmällä ravinnolla toimeen.”

Tutkimusta varten pannoitettu kaurispukki.

Tutkimusta varten pannoitettu kaurispukki. Jere Malinen

Reviiriistään tarkka

Talvella löyhissä laumoissa viihtyvä metsäkauris muuttuu kesällä yksineläjäksi. Tuolloin urokset valtaavat itselleen muutaman kymmenen hehtaarin reviirin, joilta kilpailijat saavat kovaa kyytiä. Niinpä nuoret, piikkisarviset pukit lähtevät helposti liikekannalle.

”Pannoitustutkimuksissa on havaittu, että jopa muutaman sadan kilometrin vaellukset eivät ole nuorille metsäkauriille mitenkään harvinaisia.”

Jyrki Puseniuksen mukaan metsäkauriiden kiima on kiivaimmillaan heinä-elokuussa, jolloin myös pukkien sarvet ovat komeimmillaan. Pukit pudottavat sarvensa marras-joulukuussa ja uudet kasvavat ja ovat nahattomat maalis-toukokuussa.

Metsäkauriit ovat moniavioisia, ja pukit parittelevat valtaamalleen reviirille saapuvien naaraiden kanssa, vaikka eivät varsinaista haaremia perustakaan.

Viivästyneestä sikiönkehityksestä johtuen naaraan kantoaika on noin 9 kuukautta ja se synnyttää touko-kesäkuussa tavallisimmin 2 vasaa, johon mennessä myös edellisvuoden vasat on viimeistään vieroitettu. Metsäkauris onkin tehokas lisääntyjä, sillä naaras tulee sukukypsäksi jo toisena elinvuotenaan ja saa ensimmäisellä kerralla yhden vasan.

Tiesitkö?

1. Metsäkauris tuskin on Suomessa ensimmäistä kertaa. Vaikka varmennetut luulöydökset meiltä puuttuvatkin, on Ruotsista löydetty useita kaurisfossiileja, jotka kertovat siron hirvieläimen seikkailuista jääkauden jälkeisessä Pohjolassa. Niiden perusteella voidaan olettaa, että metsäkauris on kuulunut aikoinaan myös suomalaiseen eläimistöön.

2. Tarvas tarkoittaa sarvellista eläintä. Sen on uskottu tarkoittavan aikoinaan myös metsäkaurista.

3. Varhaisin varma tieto metsäkauriin esiintymisestä Suomessa on Ahvenanmaalta, missä historiankirjojen mukaan oli vahva kanta 1500-luvulla. Nykyään metsäkauris on Ahvenanmaan yleisin hirvieläin.

Lue myös: Liikaa ”valkoisia peräpeilejä” ja onnettomuuksia liikenteessä – Suomessa elää jo 180 000 valkohäntäpeuraa

X