Miksi jotkut kuusikymppiset näyttävät nelikymppisiltä ja toisin päin? Vanhenemisen vauhtia voi hiljentää

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Ikääntymisen nopeus ei ole sattumapeliä. Vanhenemisen ohjaksissa ovat telomeerit, joiden kuluminen riippuu elintavoista ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Kukapa ei olisi ihmetellyt, miksi jotkut kuusikymppiset näyttävät nelikymppisiltä ja nelikymppiset kuusikymppisiltä.

Selitys löytyy solujemme syövereistä, telomeereista, joita on alettu tutkia innokkaasti vasta 2000-luvulla.

Telomeerit ovat kromosomien päissä sijaitsevia DNA-ketjuja, joita voi verrata kengännauhojen kärkituppeihin. Kun nämä tupit kuluvat loppuun, ”elämännauha” alkaa rispaantua.

Telomeerien kuluessa solut eivät jakaudu enää entiseen tapaan, ja soluja myös kuolee paljon. Telomeerit ovat siis eräänlaisia solujen biologisia kelloja. Joidenkin kelloissa viisarit raksuttavat toisten kelloja nopeammin.

”Jos näytät ikäistäsi vanhemmalta ja myös tunnet olevasi vanha, telomeerisi kenties kuluvat nopeammin kuin niiden pitäisi. Lyhyet telomeerisi saattavat lähettää soluillesi viestiä, joka kehottaa niitä nopeuttamaan vanhenemista.”

Näin kirjoittavat lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn ja psykiatrian professori Elissa Epel kansantajuisessa teoksessa Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (2017).

Kirjoittajien kannustava pääviesti kuuluu, että voimme vaikuttaa omaan ikääntymiseemme enemmän kuin osaamme kuvitella.

Telomeerit kuuntelevat

Telomeerien lyheneminen ei sinällään aiheuta sairauksia, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että tämä prosessi nopeuttaa joidenkin sairauksien syntymistä.

Blackburnin mukaan telomeerien lyheneminen yhdistyy kasvaneeseen verisuonisairauksien, syövän, diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiin.

Mikäli on altis esimerkiksi sydänsairaukselle, siihen sairastuu todennäköisemmin nuorempana, jos telomeerit ovat lyhyempiä. Ja mitä enemmän elintavoilla lyödään terveyttä laimin, sitä nopeammin telomeerit kuluvat.

”Telomeerit kuuntelevat sinua, ne kuuntelevat käyttäytymistäsi, ne kuuntelevat mielentilaasi”, Blackburn toteaa.

London Kings College -yliopiston tutkimusten perusteella huonot elintavat aiheuttavat hallaa erityisesti sellaisille henkilöille, joiden telomeerit ovat synnynnäisesti lyhyet. Tupakointi, rasvainen ruoka, stressi ja liikunnan puute voivat lyhentää heillä elämää jopa kahdeksalla vuodella.

Helsingin yliopiston geriatrian professorin Timo Strandbergin tutkimuksissa on selvinnyt, että ylipaino ja korkea kolesteroli keski-iässä ennustavat lyhyempiä telomeerejä vanhalla iällä. Tupakka, alkoholi ja ylipaino lisäävät tulehduksellista tilaa ja solujen hapetusstressiä, joista telomeerit lopulta kärsivät.

Kävely tekee ihmeitä

Blackburn ja Epel ohjeistavat säännölliseen liikuntaan, runsaaseen kasvisten ja hedelmien syöntiin sekä mentaalisen stressin lievitykseen.

Yksittäisistä ravintoaineista telomeereja näyttää suojelevan ainakin riittävä omega-3-rasvahappojen saanti. Niitä saa muun muassa kalasta, kasviöljyistä ja pellavansiemenistä.

Kaikki liikunta ei tepsi telomeereihin tasapuolisesti. Vuonna 2015 julkaistu saksalaistutkimus kertoo, että painojen nostelulla on vähäinen vaikutus telomeereihin. Sen sijaan kevyt hölkkä tai nopea kävely kolme kertaa viikossa vähintään 45 minuutin ajan kasvattivat telomeerien aktiivisuutta kaksinkertaiseksi.

Telomeereille suotuisaan sarjaan lukeutuu myös HIIT-harjoittelu (high intensity interval training), joka tarkoittaa kovaa intervalliharjoittelua. Tutkimuksessa tämä harjoittelu käsitti kymmenen minuutin lämmittelyn, neljä kolme minuutin korkeatempoista suoritusta ja kymmenen minuutin jäähdyttelyn.

Yksi tutkimusten yllätyksistä koskee unta. Blackburn kertoo, että telomeerien näkökulmasta emme tarvitse kahdeksaa tuntia unta. Telomeerien kannalta seitsemän tuntia on riittävä aika nukkumiselle, kunhan saamme muutoin riittävästi lepoa.

Blackburn huomauttaa johtamiinsa tutkimuksiin nojaten, että telomeerien pidentäminen lääkkeillä voi olla vaarallista. Hänen mukaansa elämäntapamuutokset ovat paljon turvallisempia kuin pillerit.

Meditaation mahti

Elissa Epel tutki kroonisen psykologisen stressin vaikutuksia telomeereille. Hän keskittyi äiteihin, joiden lapsilla oli jokin vaikea krooninen häiriö. Tuloksissa näkyi selvästi, että mitä kauemmin äiti oli kokenut tilanteensa stressaavaksi, sitä lyhyempiä olivat hänen telomeerinsa.

Pieni ryhmä äideistä kuitenkin onnistui säilyttämään telomeeriensa pituuden. He olivat stressille resilienttejä, eli heillä oli kimmoisuutta stressiä vastaan. Tutkijoiden mukaan ihmisten elämäntapahtumat ja tapa reagoida niihin voivat vaikuttaa siihen, miten telomeerit heillä säilyvät.

Kalifornian yliopiston vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että dementiapotilaita hoitaneilla läheisillä telomeerien aktiivisuus lisääntyi 43 prosenttia, kun he harjoittivat Kirtan Kriya -laulumeditaatiota 12 minuuttia päivässä kahden kuukauden ajan.

Muissa tutkimuksissa on selvinnyt muun muassa, että emotionaalisella laiminlyönnillä, altistumisella väkivallalle, lapsuudenaikaisella kiusatuksi tulemisella ja rasistisella kohtelulla on pitkäaikainen negatiivinen vaikutus telomeereihin.

Sen sijaan tiiviit sosiaaliset yhteisöt, elinikäiset ystävyydet ja pitkäaikaiset avioliitot voivat suojella telomeereja.

”Minulla on voima vaikuttaa omiin telomeereihini ja minulla on voima vaikuttaa myös sinun telomeereihisi. Telomeeritiede on osoittanut meille, kuinka sidoksissa olemme toisiimme”, Blackburn kiteyttää.

Lue myös:

Oopperatähti Karita Mattila: ”Vanheneminen on elämän murrosvaihe”

X