Miksi merimetso on Suomen vihatuin lintu? Vihataanko sitä ihan turhaan?

Suomen vihatuin lintu lienee merimetso. Sen on arveltu verottavan ammattikalastajien saaliita, ja suurina yhdyskuntina pesiessään merimetso tuhoaa ulosteillaan pesimäsaarensa kasvistoa ja puita.

Merimetso on kalan suhteen kaikkiruokainen. Sen pääasiallinen ravinto muodostuu ahvenista, särkikaloista ja silakasta, mutta merimetsolle maistuvat myös härkäsimput ja kivinilkat. Lohikaloja se ei tutkimuksen mukaan juurikaan saalista.

Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että merimetsoyhdyskunnan asettuminen kalastusalueelle ei ole vähentänyt verkkokalastussaaliita.

Merimetson saalistamat kalat on selvitetty pesien ravintojäämien perusteella.

”Ahvenen osuus voi olla enimmillään kaksikymmentä ja kuhan ainoastaan kymmenen prosenttia saaliista, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Puuttomat saaret pesimäalueina

Merimetso aloittaa pesintänsä Suomen vesialueilla varhaisimmillaan huhtikuun puolenvälin tietämissä.

”Pesimäsaaren tai -luodon ympäristön on kuitenkin oltava jäätön, koska tällöin maapedot eivät pääse pesimäalueelle”, Rusanen sanoo.

Munintakausi jatkuu aina touko–kesäkuun taitteeseen saakka. Naaras munii 1–7 munaa, joista poikaset kuoriutuvat noin kuukauden hautomisen jälkeen.

Merimetso pesii ainoastaan saarissa. Noin neljäsosa pesistä on puissa. Yhdessä pesimäkolonnassa saattaa enimmillään olla jopa tuhansia lintuja.

Merimetso on pesinyt Suomessa yhteensä noin 70 hehtaarin alueella 60–80 saarella tai luodolla. Linnun voimakkaan emäksinen uloste on tuhonnut vuodesta 1996 lähtien puustoa noin 14 hehtaarin alalta. Lintujen ulosteesta on syntynyt myös hajuhaittoja.

Kolonioiden paikat vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Pesimäpaikkojen kasvillisuus palautuu ennalleen hyvin pian pesimäkolonian autioitumisen jälkeen.

Merimetson tärkeintä ravintoa ovat ahvenet, silakat ja särkikalat.  © Lehtikuva

Merimetso on merikotkan saalis

Viime vuonna maassamme pesi noin 25 500 merimetsoparia. Kannan tiheyteen ja kasvutrendeihin perustuvien ennusteiden mukaan merimetso on saavuttamassa Suomessa kantahuippunsa. Lintujen määrän ei uskota enää ainakaan merkittävästi lisääntyvän.

Maassamme yleistynyt merikotka verottaa raskaasti merimetsoyhdyskuntia. Erityisesti nuoret, vaeltavat kotkat hakevat usein saaliinsa merimetsokoloniasta.

”Merikotkan vaikutus merimetsokantoihin tulee lisääntymään sitä mukaa, kun kotkien määrä vielä kasvaa”, Rusanen sanoo.

Merimetsolla on muuhun linnustoon myönteinen vaikutus. Kolonioiden suojassa pesii muita lintulajeja kuten ruokkeja.

Pesien tuhoaminen haittaa muutakin linnustoa

Vaikka merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, sen pesimäkolonioita tuhotaan rikkomalla munia ja tappamalla jo kuoriutuneita poikasia. Merimetsojen vainoaminen on aiheuttanut myös sorsalintujen, tiirojen ja kahlaajien pesintöjen epäonnistumisia.

Merimetsojen karkottaminen pesimäsaarestaan johtaa yleensä siihen, että kolonia siirtyy samalla alueella johonkin toiseen saaren.

”Merimetsolle voidaan myöntää laillisia häätöjä poikkeusluvalla. Lintujen luvaton pesinnän häiritseminen sen sijaan on luonnonsuojelurikos, Rusanen sanoo.

Merimetso ei ole maassamme vieraslaji vaan kuuluu luontaisesti Suomen linnustoon.

”Merimetso on osa luonnon monimuotoisuutta. Ihmisillä on oltava sietokykyä niin merimetsoa kuin muitakin lintulajeja kohtaan.”

Lue myös:

Merikotka saapui sisämaahan – lajin leviämiselle ei ole löytynyt selitystä