Mistä sukupuuttoon kuollut sinisampi ilmestyi taas Itämerelle?

Jaa artikkeliTilaa Seura
sinisampi
Sinisampi karkotti sammen Itämereltä yli tuhat vuotta sitten. © Sari Saukkonen/Maretarium
Sinisampea on tavattu Itämerellä viimeksi 1930-luvulla.

Sinisampi puikkelehtii Kotkan Maretariumin näyttelyaltaassa. Selkäpuolelta tummanharmaan kalan vatsa on vaalea, ja kylki- ja selkäkilvissä on vaaleita vinoneliöitä.

Sinistä väriä ei kalassa ole.

”En osaa yhtään sanoa, miten näitä nimiä keksitään”, naurahtaa Kotkan Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Sinisampi on jo kerran kadonnut Itämerestä ja Suomenlahdelta. Ennen 2010-lukua edellinen Suomen vesiltä tehty havainto sinisammesta on 1930-luvulta. Viimeisen kolmen vuoden aikana maamme rannikolta on kuitenkin tavattu taas muutamia sinisampiyksilöitä.

”Kysymyksessä on todennäköisesti Viron Narvajokeen syksyllä 2013 istutetuista kaloista, jotka ovat vaeltaneet Suomenlahden yli. Suomen vesille ei sinisampea ole istutettu.”

60-vuotias jättiläinen

Sampi on kuulunut viimeisestä jääkaudesta lähtien Suomenlahden ja Itämeren lajistoon. Reilut 1 200 vuotta sitten sinisammen uskotaan syrjäyttäneen Itämereltä sammen (Acipenser sturio).

”Sammet ovat hyvin tarkkoja siitä, miten lämpöisessä vedessä ne kutevat. Sinisampi sietää viileämpää vettä paremmin kuin sampi”, Saukkonen kertoo.

Jopa 60-vuotiaaksi elävä sinisampi saavuttaa sukukypsyyden reilun kymmenen vuoden ikäisenä.

Sinisampi nousee merenlahdilta jokiin kutemaan. Naaraat kutevat 3–4 vuoden välein ja koiraat noin joka toinen vuosi. Naaras saattaa laskea veteen jopa miljoonia mätimunia kerrallaan.

”Poikastuotto jää kuitenkin kovin vähäiseksi. Suurin osa mädistä päätyy muiden kalojen ravinnoksi.”

Kala karanteenissa

Kotka Maretariumissa puikkelehtiva sinisampi on noin 65 senttimetriä pitkä ja painaa alle kilon. Täysikasvuinen sinisampi on tyypillisesti noin parin metrin pituinen, mutta suurimmat yksilöt voivat olla jopa neljä metriä pitkiä ja painaa peräti 350 kiloa.

Pohjavesissä viihtyvä sinisampi syö äyriäisiä, pieneliöitä ja hajonnutta kasvijätettä.

”Täysikasvuisella sinisammella ei ole luontaisia vihollisia, mutta pienikokoiset nuoret kalat saattavat päätyä hauen saaliiksi”, Saukkonen kertoo.

2010-luvulla tavatuista sinisammista yksi on jäänyt kalastajan pyydykseen Ahvenanmaalla ja kolme itäisellä Suomenlahdella.

Maretariumiin päätynyt sinisampi jäi Kotkan edustalla verkkoihin syyskuussa.

”Kalaa pidettiin kuukauden ajan karanteenissa. Kun siitä ei tavattu sairauksia, se laskettiin muiden kalojen joukkoon”, Saukkonen sanoo.

”Sinisammen verkosta eviinsä saamat naarmutkin ovat jo parantuneet.”

Isompaan altaaseen

Virossa, Latviassa ja Saksassa Itämereen istutetuista, Kanadasta peräisin olevista sinisammista ei ole haittaa Itämeren muulle eliöstölle.

”Haasteena on se, miten pystymme pitämään Itämeren siinä kunnossa, ettei sinisampi katoa sieltä toistamiseen”, Saukkonen toteaa.

Istutettujen sinisampien eviin on kiinnitetty kalamerkit. Jos sampi jää pyydykseen, kalamerkin tiedot tulee välittää Luonnonvarakeskukseen. Sampi on laskettava takaisin veteen, ellei se ole liian vahingoittunut pysyäkseen hengissä.

Maretariumiin saadusta sammesta ei kalamerkkiä löytynyt.

”Kala pysyy todennäköisesti täällä koko ikänsä. Kun sille kertyy lisää mittaa, se siirretään isoon Itämeri-altaaseen.”

X