MS-tautiin loismatohoitoa - Näin madot voivat hillitä sairauden etenemistä

Tuore brittitutkimus tarjoaa MS-tautiin sairastuneille lohdullisia uutisia. Nottinghamin yliopistossa on testattu, voisivatko koukkumadot hidastaa MS-taudin etenemistä. Potilaista voi kuulostaa ikävältä infektoida itsensä loismadoilla, mutta tulokset ovat lupaavia.

Loismatoja MS-tautiin

Loismatojen käyttö MS-taudin hoidossa voi kuulostaa yllättävältä, mutta se perustuu ihmisen biologiaan. Kun ihminen saa loismatoinfektion, immuunijärjestelmä alkaa tuottamaan T-säätelysoluja. Nämä säätelysolut ovat sattumoisin avainasemassa autoimmuunitautien kontrolloimisessa.

Jos säätelysolujen kontrolli pettää, seurauksena on usein jokin autoimmuunisairaus. Lois­madot normalisoivat T-säätelysolujen toimintaa, ja tämä voi hillitä sairauden etenemistä.

MS-potilaille annettiin koukkumatoja sekä lumehoitoa

Tutkimuksessa potilaat saivat joko 25 koukkumatoa ihon läpi tai lumehoidon. Seuraavan yhdeksän kuukauden aikana potilaiden aivoja kuvattiin säännöllisesti sen varalta, ettei sinne synny uusia vaurioita.

Nämä kuvaukset paljastivat eron koukkumatoa saaneiden ja lumeryhmän välillä. Puolella koukkumatoja saaneista ei syntynyt tutkimusjakson aikana uusia vaurioita. Koukkumadoilla näytti siis olevan suotuisa vaikutus sairauden etenemiseen.

Tutkijoiden mukaan vaikutus olisi voinut olla suurempi jos koukkumatoja olisi ollut enemmän. Pilottitutkimuksissa on kuitenkin lähdettävä varovaisesti liikkeelle. Aiemmin MS-potilaille on kokeiltu toista loismatoa, sian piiskamatoa, mutta silloin loismadoilla ei ollut vaikutusta sairauteen.

Lue myös: Narkolepsia ja MS-tauti eivät hidastaneet Paula Himasta – Hän opiskeli kaksi ammattia, tuli äidiksi, hyppäsi laskuvarjolla ja rakensi talon

Lue myös: Näin MS-taudin kanssa opetellaan elämään – Neurologisen kuntoutuskeskuksen valmennuskursseilla saa myös vertaistukea: ”MS-potilasta voi ymmärtää vain MS-potilas – olemme samassa veneessä”

Lenkin päälle venytellään. Liikunta helpottaa MS-taudin oireita ja pitää yllä lihaskuntoa ja liikkumiskykyä. Mielialakin paranee. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA