Muinaiset egyptiläiset harjoittivat lintujen massametsästystä – Kasvatettiinko eläimiä muumiointia varten?

Muinaisen Egyptin hautakammioista on löytynyt kymmeniä miljoonia muumoituja eläimiä: lintuja, kissoja ja matelijoita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Metsästettiinkö muumiolinnut luonnosta, vai kasvatettiinko niitä muumiointia varten?

Muinaisen Egyptin hautakammioista on löytynyt kymmeniä miljoonia muumoituja eläimiä: lintuja, kissoja ja matelijoita.
Teksti: Jani Kaaro

Koska muumioituja eläimiä on niin paljon, on epäilty, että eläinten tuottaminen muumioitavaksi on ollut omateollisuudenalansa, jota muinaiset egyptiläiset harjoittivat.

Mutta oliko faaraoiden maassa eläintarhoja, joissa eläimiä kasvatettiin muumiointia varten? Vai metsästettiinkö eläimet villistä luonnosta?

Ranskalaiset tutkijat voivat nyt vastata tähän lintujen osalta. He ottivat näytteitä 20 pyhän iibiksen ja petolinnun sulista ja luista ja selvittivät niiden isotooppi-sormenjälkeä.

Näin muinaiset egyptiläiset massametsästivät

Isotooppien avulla voidaan selvittää, millaista ravintoa eläin on syönyt ja missä tuo ruoka on kasvanut. Jos linnut olivat kasvatettuja, niiden ravinto olisi tuotettu samalla alueella, ja tämä olisi näkynyt samankaltaisina isotooppeina.

Jos linnut sen sijaan olisivat eläneet vapaina, muuttolintuina ne olisivat hankkineet ravintoa hyvin laajalta alueelta, ja tämä näkyisi erilaisena isotooppi-sormenjälkenä.

Tulokset osoittivat, että lintujen isotooppi-sormenjälki oli erittäin vaihteleva. Tämä tarkoittaa, että linnut olivat eläneet vapaina ja liikkuivat Niilin suistoa laajemmalla alueella.

Muinaiset egyptiläiset harjoittivat siis lintujen massametsästystä uskonnollisiin tarpeisiin jo tuhansia vuosia sitten. Lintuja haettiin myös suoraan pesistä, sillä muumioitujen eläinten joukossa on ollut myös munia ja pesäpoikasia.

Lue myös: Söivätkö faaraot samoja vesimeloneita kuin mekin nykyään? Hedelmän lehti 3 500 vuoden takaa paljastaa totuuden

Lue myös: Faaraoiden aikaan jokaisen kissan nimi oli Miu – Egyptin mysteerit saapuivat Helsinkiin ennennäkemättömän laajasti

Faarao Amenhotep II:n hallitsi Egyptiä 1427–1401 eaa. Patsas on valmistettu graniitista ja nähtävilää Amos Rex -museolla Helsingissä. Patsas on lainssa torinolaisesta Museo Egizio -museosta.

Faarao Amenhotep II:n hallitsi Egyptiä 1427–1401 eaa. Patsas on valmistettu graniitista ja nähtävilää Amos Rex -museolla Helsingissä. Patsas on lainssa torinolaisesta Museo Egizio -museosta. © Museo Egizio

X