Musti ja mirri syövät masennuslääkkeitä – nykyelämä ei sovi lemmikeille

Jaa kaverilleTilaa Seura
Masennuksen lisäksi koirille määrätään lääkkeitä eroahdistukseen. © colourbox
Lemmikkieläinten masennukseen määrättävä lääkitys on arkipäivää Suomessa. Koiratiede on nouseva tieteenala.

Lemmikkieläinten masennuslääkkeet ovat Suomessakin jo arkipäivää.

”Koirien masennus on aivan todellinen ilmiö, eikä mikään Amerikan hullutus”, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio sanoo.

”Koirien ja kissojen masennus näyttäytyy apaattisuutena. Yksin jääminen voi aiheuttaa koirille eroahdistusta, ja siihenkin annetaan tarvittaessa lääkehoitoa.”

Lääkkeet ovat samoja kuin ihmisten masennuksen hoidossa eli klomipramiini ja fluoksetiini. Niille on annettu EU:ssa myyntilupa myös eläinten eroahdistuksen hoitoon.

Lääkkeen määrää aina eläinlääkäri.

Nykyelämä ei sovi eläimelle

Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että masennuslääke tehoaa koirien käytöshäiriöihin, kun se yhdistetään käytösterapiaan.

”Koirien masennuslääkityksen ja koulutuksen yhteisteho perustuu samaan kuin ihmisten masennuslääkitys eli lääkkeen vaikutuksen alaisten aivojen parempaan muovautumiskykyyn. Lääkkeen avulla käytöstä saadaan ohjattua toivottuun suuntaan”, Vainio sanoo.

Toisin kuin omistajansa, kaupunkiasuntoihin sullotut eläimet eivät ole onnellisimmillaan kotisohvalla kaukosäätimen äärellä.

”Yksi suuri ongelma on tämä nykyinen elämänmuoto, jossa koira tai kissa joutuu olemaan pitkät päivät yksin kotona. Eläin tylsistyy ilman virikkeitä ja ihmislaumaansa.”

Joskus eläin paranee apaattisuudestaan ihan jo sillä, että sen kanssa aletaan tarmokkaammin puuhata erilaisia asioita. Toisinaan avuksi tarvitaan ja käytösterapiaa ja lääkehoitoa.

Voi johtua kivusta

Kotieläimen poikkeava käytös voi johtua myös fyysisestä sairaudesta ja kivusta, jolloin käytöshäiriökin paranee kipulääkkeellä.

Siksi masennuslääkkeitä määrätään lemmikkieläimille vasta perusteellisten tutkimusten jälkeen.

”Eläimen elinolojen, kohtelun ja käyttötapojen pitää olla kunnossa. Pelkkä lääkehoito ei koskaan ole asianmukaista hoitoa”, Vainio muistuttaa.

Tulevaisuuden tieteenala

Koiratiede, Canine Science, on vielä melko nuori tutkimusala, mutta maailmalla on jo useita kymmeniä tutkimusryhmiä, jotka pyrkivät selvittämään ihmisen parhaan ystävän sielunelämää.

”Koirat ovat yhteistyökyvyssään ainutlaatuisia ja hauskoja tutkimuskohteita. Suomalaiset koiranomistajat osallistuvat mielellään tutkimustyöhön, joten ala kehittyy kovaa vauhtia”, Outi Vainio ennustaa.

Suomessa on tällä hetkellä yli 600 000 koiraa, joten kysyntää tutkimuksille varmasti on. Eri tarkoituksiin jalostetut koirarodut käyttäytyvät hieman eri tavoin, ja niillä on toisistaan poikkeavia erityistarpeita. Rotujen väliset fyysiset erot saattavat olla huomattavia.

”Mutta se peruskoira on siellä aina pohjalla. Terveellä koiralla on aina jonkinlainen tarve liikkumiseen, leikkiin ja ihmisen kanssa olemiseen”, Vainio muistuttaa.

X