Näin ennustat itse kesäsään

Vanha kansa osasi ennustaa säätä yhtä luotettavasti kuin nykyaikaiset sääsatelliitit.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pääskysiä tarkkailemalla voi ennustaa, onko tulossa sadetta vai poutaa.

Vanha kansa osasi ennustaa säätä yhtä luotettavasti kuin nykyaikaiset sääsatelliitit.
Teksti:
Anna Muurinen

Suuri osa suomalaisista muistaa vanhan kesän tuloa ennakoivan lorun: kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Loru pitää paikkansa.

Pääskyset saapuvat muuttomatkaltaan Suomeen vasta huhti-toukokuussa, kun lämpötila nousee meillä kesäisiin lukemiin. Tämän vuoden viivästyneen kesän seurauksena haarapääskyshavainnot ovat olleet 2000-luvun myöhäisimmät.

Tarkkailemalla luontoa voi ennustaa enemmänkin kesän säätä.

Lentokorkeus kertoo

Kun pääskyset lentävät matalalla, aivan pellon tai veden pinnan päällä, luvassa on sadetta.

Tämä johtuu siitä, että matalapaineen lähestyessä ilmanpaine laskee ja tuuli voimistuu. Silloin hyönteisten ja lintujen on vaikeampi lentää ylhäällä, ja ne siirtyvät mahdollisimman lähelle maata tai veden pintaa.

Jos taas pääskyset ja lokit lentävät kesäiltana oikein korkealla taivaalla, on luvassa kaunista ilmaa.

”Silloin on korkeapaine ja surviaissääsket nousevat jopa satojen metrien korkeuteen. Hyönteissyöjät metsästävät niitä sitten sieltä”, biologi Janne Lampolahti selittää.

Hyttyset tanssivat

Hyönteisiä tarkkailemalla voi ennakoida lähitulevaisuuden säätä.

Vanhojen kansanuskomusten mukaan muurahaiset pysyttelevät kekonsa pinnalla, kun luvassa on poutaa.  Jos taas hämähäkit kutovat sadesäällä ahkerasti, sade on päättymässä. Myös heinäsirkan siritys ja pöllön öinen huhuilu lupailevat poutasäätä.

Hyttysten iloinen iltatanssi puolestaan lupaa seuraavalle päivälle hyvää ilmaa.

”Eri hyttysheimot tosiaan tanssivat ilmassa korkeapaineen vallitessa, jos on tyyntä. Kesällä on usein pidempiä poutajaksoja, jolloin edellisillan hyttystanssi voi siis hyvinkin ennustaa, että huomennakin on kaunis ilma”, Lampolahti sanoo.

Etana ei ennusta

Lampolahti suhtautuu varauksella moniin kansanuskomuksiin.

Otetaan esimerkiksi lause: Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta?

”Etanan sarvien näyttäminen perustuu siihen, että kun ihminen menee etanan lähelle hönkimään, ilmankosteus kasvaa ja etana alkaa tutkailla asiaa tuntosarvillaan”, Lampolahti sanoo.

Kansanperinteessä varmoina sateen merkkeinä on pidetty sitä, jos muurahaiset nousevat puuhun, kissa syö ruohoa, kalat hyppelevät vedessä.

Sadetta ennustaa sekin, jos lampaat loikkivat, sammakot kurnuttavat oikein voimakkaasti tai sisiliskot katoavat kotikoloihinsa.

Näille uskomuksille biologi ei löydä tieteellistä selitystä.

Sekä kansanviisauksiin että satelliittiennustuksiin voi biologin mukaan suhtautua molempiin yhtä suurella luottamuksella kuin kolikon heittämiseen.

”Varmin säätieto on se, että jos aamulla kissa loikkii lätäköiden yli, on yöllä satanut”, Lampolahti nauraa.

X