Irtaudu arjesta! Lue 10 vinkkiä: Näin luonto hoitaa mieltä ja kehoa

Luonto on Suomessa lähellä jokaista – ja jo piipahduskin luonnossa hoitaa mieltä. Anna luonnon vahvistaa itseäsi.

Kysyimme luonnon hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista. Näin kysymyksiin vastasi akatemiatutkija, dosentti Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta.

1. Onko totta, että luonnossa liikkuminen voi parantaa elimistön vastustuskykyä?

Kyllä. Luonnossa liikkuminen altistaa ympäristön monipuoliselle mikrobikannalle. Monipuolinen mikrobialtistus taas voi parantaa immuunipuolustuksen toimintaa ja suojata monilta immuunivälitteisiltä sairauksilta, kuten allergioilta, astmalta ja tyypin 1 diabetekselta. Lisäksi luonnossa liikkumisella on paljon muita hyviä fysiologisia vaikutuksia, sillä luonto lievittää stressiä.

Luonnossa parasympaattinen hermosto aktivoituu automaattisesti, minkä seurauksena sydämen syke ja verenpaine laskevat nopeasti. Lisäksi lihasjännitykset lievittyvät ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Luonnossa liikkuminen siis elvyttää koko kehoa.

2. Millaisia psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia luonnossa liikkumisella on?

Luonnossa liikkuminen vähentää tutkitusti kielteisiä tunteita, kuten vihaa, ahdistusta, apeutta ja levottomuutta. Samalla mieliala ja itsetunto paranevat.

Henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti tunteisiin ja käyttäytymiseen. Erään suomalaistutkimuksen mukaan ihmiset kokivat nimenomaan luonnon psyykkisten hyötyjen kestävän pisimpään.

Lisäksi luonnossa liikkuminen voi lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Se voi myös tiivistää perheiden ja yhteisöjen välisiä suhteita. Esimerkiksi vaikeista asioista puhuminen voi olla luonnossa tavallista helpompaa.

Toisaalta moni haluaa liikkua luonnossa yksin, sillä se auttaa irtautumaan arkielämästä ja sosiaalisista paineista

3. Teroittaako luonto myös älynystyröitä?

Kyllä. Luontoympäristössä tarkkaavaisuus palautuu tavallista helpommin ja henkinen uupumus vähenee, jolloin myös keskittymiskyky paranee.

Sekä erä- että kaupunkiluonnossa oleskelu tutkitusti parantaa tehtävistä suoriutumista ja ongelmanratkaisukykyä. Keskittymishäiriöisistä lapsista tiedetään, että luonnossa liikkuminen vähentää heidän keskittymisvaikeuksiaan.

”Luonnossa liikkuminen vähentää tutkitusti kielteisiä tunteita, kuten vihaa, ahdistusta, apeutta ja levottomuutta. Samalla mieliala ja itsetunto paranevat.”

4. Miten paljon luonnossa pitää oleskella, jotta saa hyviä vaikutuksia?

Laajassa brittitutkimuksessa havaittiin, että 2 tuntia luonnossa oleskelua viikon aikana on yhteydessä hyvään terveyteen ja hyvinvointiin. Suurimmillaan hyvinvointihyödyt olivat, kun luonnossa vietettiin 3–5 tuntia viikossa. Sen jälkeen hyödyt eivät enää merkittävästi lisääntyneet.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan mieliala taas paranee, jos lähiviheralueilla vietetään vähintään viisi tuntia kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisilla viheralueilla käydään 2–3 kertaa kuukaudessa. Jos aikaa on vähän, lyhyistäkin vierailuista voi kuitenkin saada paljon hyötyjä. Jo 20 minuutin luontoretki voi vähentää stressiä ja tuottaa paljon mielihyvää.

5. Pitääkö lähteä metsään vai riittääkö retki lähipuistoon?

Tutkimusten mukaan tiedetään, että stressistä elpyminen ja hyvinvoinnin kokeminen ovat voimakkaimmillaan kaupungin ulkopuolella olevilla laajoilla viheralueilla, kuten suurissa metsissä. Erityisen hyvää tekee, jos siellä voi oleskella pitkään ja vielä yöpyäkin kaikessa rauhassa.

Luonnon stressiä poistavista vaikutuksista voi kuitenkin nauttia paljon helpomminkin. Myönteisiä vaikutuksia on myös lähellä olevilla luontoalueilla. Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että sekä kaupunkipuistossa että -metsässä oleskelu lievittivät stressiä tehokkaammin kuin kaupungilla oleskelu. Monet kokevat myös erilaiset vesistöt, kuten merenrannat, järvet ja joet, hyvin elvyttäviksi.

6. Jos liikunta- ja toimintakyky on heikko, millaisilla keinoilla luontokokemuksia voi saada?

Luonnosta voi nauttia monin eri tavoin. Jos liikunta­kyky on heikko, luonnosta voi nauttia vaikka vain istumalla omalla pihalla. Silloin kannattaa tietoisesti nauttia luonnosta eri aistein: kuunnella luonnon ääniä, haistella tuoksuja sekä nauttia raittiista ilmasta, pihan vehreydestä tai auringon lämmöstä.

Lisäksi kannattaa tutustua virtuaalielämyksiin. Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF:llä on netissä luontolive-kameroita, joiden avulla voi seurata vaikka kyykäärmeiden, sääksien ja norppien elämää. Näytön ääressä käärmeitä ei tarvitse edes pelätä. Tutkimusten mukaan myös virtuaaliluonto tai luonnon näkeminen ikkunasta palauttavat stressistä.

7. Miten luonnon hyvinvointia lisäävää vaikutusta voi tuoda kotiin?

Puutarhanhoito ja kotiviljely, esimerkiksi parvekelaatikossa tai pihalla, ovat erinomaisia keinoja elvyttää kehoa ja mieltä. Mullan kanssa puuhaaminen lisää myös tehokkaasti mikrobialtistusta, mistä voi olla hyötyä immuunipuolustukselle.

Kotia voi myös sisustaa erilaisilla luonnon elementeillä. Viherkasvit ja luonnonmateriaalit tuovat kodikkuutta. Seinälle voi myös ripustaa luontokuvia, joiden katselu tutkitusti lisää koettua hyvinvointia.

”Puutarhanhoito ja kotiviljely, esimerkiksi parvekelaatikossa tai pihalla, ovat erinomaisia keinoja elvyttää kehoa ja mieltä.”

8. Miksi luonnossa tulee usein liikuttua enemmän ja rasittavammin kuin rakennetussa ympäristössä?

Luonto motivoi liikkumaan, ja usein luonnossa liikkuminen todella on muuta liikuntaa rasittavampaa.

Luultavasti taustalla on se, että luonnosta saa paljon erilaisia aistielämyksiä, jotka koetaan miellyttävinä. Raitis ilma, puut ja kukat tuoksuvat hyvältä. Auringon lämpö tai tuulenvire taas tuntuvat iholla mukavalta. Samalla silmät saavat levätä maisemassa. Silloin tulee huomaamatta liikuttua rasittavammin ja pitempään kuin sisätiloissa.

Esimerkiksi Australiassa kansallispuiston retkeilijöitä tutkittaessa huomattiin, että heidän energiankulutuksensa oli suurempi kuin kävelijöillä tai juoksijoilla. Retkeilijät valitsivat luonnostaan vaikeita reittejä, joissa oli jyrkkiä nousuja. Raskas treeni tuli kuitenkin sivutuotteena, sillä retkeilijöiden päätavoitteena oli ulkona oleminen ja luonnosta nauttiminen.

9. Kokevatko luontosuuntautuneet ihmiset luonnossa muita enemmän hyvinvointia?

Se on todennäköistä. Tutkimusten mukaan tiedetään, että ihminen voi olla joko luonto- tai kaupunkisuuntautunut tai jotain siltä väliltä. Luonnossa liikkuminen elvyttää kaikkia ryhmiä.

Luontosuuntautuneet ihmiset kokevat kuitenkin saavansa muita enemmän hyvinvointihyötyjä nimenomaan metsässä tai laajoilla luontoalueilla oleskelusta. Kaupunkisuuntautuneelle taas voi hyvin riittää käynti lähipuistossa ja kaupungin hoidetuista viheralueista nauttiminen.

10. Jos oma luontosuhde on heikko, miten sitä voi parantaa?

Luonnosta voi opetella nauttimaan hyvin matalalla kynnyksellä. Erilaisia luontoalueita löytyy lähes kaikkialta aika läheltä kotia.

Sinne kannattaa lähteä rauhoittumaan ja nauttimaan ympärillä olevasta vihreydestä, äänistä ja tuoksuista. Varsinkin epidemia-aikaan on hyvä ladata akkuja lähiluonnon keskellä. Ruuhkaisia paikkoja kannattaa kuitenkin välttää.

Lue myös: Nauti luonnosta – etsi, keräile ja kisaile! Kokosimme 8 inspiroivaa ja virkistävää vinkkiä

Luonto on meitä lähellä – ja se hoitaa mieltä ja kehoa. © iStock