Närhi ei muuta, vaan vaeltaa – Syksyllä lintuja näkyy taajamissa ja teille tuppautuneina
Närhille tyypilliseen tapaan linnut eivät lähde ylittämään suurta aukeaa, kuten Suomenlahtea, vaan ne jäävät risteilemään pitkin rannikkoa.
Närhien vaelluksista tiedetään lopultakin melko vähän johtuen lintujen alhaisesta rengastusmäärästä.
Arkiaamuinen Viitostie on rauhallinen. Vähäisestä liikenteestä huolimatta tie ei ole autio. Automatkalla Juvalta Kuopioon lasken tien varrelta pomppaavan 16 yksittäistä närheä lentoon. Se tarkoittaa, että närhi näkyy joka kahdeksannen kilometrin välein. Lisäksi niin sanotun Juvan suoran pientareella pötköttää kaksi elotonta lintua, jotka tunnistaa sinisen, valkoisen ja okran kirjomista höyhenpeitteistä närhiksi.
Autoilija voi vain arvailla, kuinka paljon värikkäitä varislintuja jää näkemättä. Närhiä, jotka edellinen auto on jo karkottanut metsän suojaan tai jotka eivät säikähdä piilostaan lentoon ohi ajaessa.
Närhi tuttu näky lintulaudoilla kaupungeissa
Koreat mutta röyhkeät siivekkäät pakkautuvat myös kaupungin keskustan lintulaudoille. Silloin talipallo saa kyytiä tiaisten ihmetellessä sopivan välimatkan päästä outoa vierasta. Parhaina päivinä Hangon rengastusasemalla nähdään syksyllä jopa 400–500 närheä vuorokaudessa.
Närhille tyypilliseen tapaan linnut eivät lähde ylittämään suurta aukeaa, kuten Suomenlahtea, vaan ne jäävät risteilemään pitkin rannikkoa.
Närhien joukkovaellusta esiintyy varsinkin hyvin onnistuneen pesintäkesän jälkeen. Vanhemmat karkottavat nuoret linnut reviireiltään ja ne lähtevät vaeltamaan oman elinalueen toivossa. Vaellusmatkat vaihtelevat muutamista kilometristä aina satoihin kilometreihin. Silloin tavallisesti metsissä viihtyviä närhiä näkee nyt myös ihmisasutuksen liepeillä.
Mikä ajaa närhen liikkeelle ja vaeltamaan?
Närhien vaelluksista tiedetään lopultakin melko vähän johtuen lintujen alhaisesta rengastusmäärästä. Onko perimmäisenä liikkeelle ajavana voimana ravintopula yhdistettynä onnistuneeseen pesintään, on arvoitus.
Toisaalta kaikkiruokaiselle ja ruokavarastoja kokoavalle närhelle löytyy ravintoa esimerkiksi teiden varsille kuolleista eläimistä, joten ne eivät kärsi ensimmäisenä marjapulasta.
Närhien syysvaelluksilla on vaikutuksensa myös seuraavan kesän pesintään. Vilkkaan vaellusssyksyn jälkimainingeissa närhiä nähdään pohjoisillakin pesimäalueilla jopa Inarissa saakka.
Lue myös: Pesärosvosta tuli sisukas selviytyjä – Huonomaineinen närhi kätkee pesänsä kuusenlatvaan
Närhi luetaan Suomessa uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäviin lajeihin. © istockphoto