Muistatko vielä Pullervo-norpan? Norppalive koukuttaa taas toukokuussa - tämä siinä viehättää
WWF:n Norppalive alkaa tänä vuonna viidettä kertaa. Aiempina vuosina saimaannorppien karvanvaihtoa on katsottu yli seitsemän miljoonaa kertaa.
Saimaannorpat ovat lähes koko vuoden vedessä, mutta toukokuussa ne nousevat maalle karvanvaihtopuuhiin. Paras mahdollisuus niiden näkemiseen on aurinkoisena poutapäivänä.
Suosittu Norppalive alkaa taas toukokuun alussa. Rannalla paistattelevia saimaannorppia voi seurata suorana lähetyksenä noin kuukauden ajan.
WWF:n livekamerat kuvasivat saimaannorppien kevättouhuja ensimmäisen kerran vuonna 2016. Yksi Norppaliven kehittäjistä, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze kertoo Seuralle, että idea Norppaliveen syntyi Itä-Suomen yliopiston tutkimusprojektin yhteydessä.
WWF tukee Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden projektia, joka pyrkii kuvaamaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta saimaannorppaa. Tutkimuksessa on pystytty tunnistamaan satoja norppia niiden turkkikuvioiden perusteella sekä saatu tietoa norppakannan koosta, norppien liikkumisesta ja sosiaalisista suhteista.
Tulevaisuudessa norppien tunnistaminen voi olla tärkeä apuväline kannan koon arvioinnissa.
”Norpat nousevat näinä aikoina rantakivelle kuivattelemaan karvaa ja raaputtamaan sitä pois, kun ne muuten ovat koko vuoden lähes kokonaan vedessä. Tutkijoilla on useita kymmeniä riistakameroita paikoissa, joissa norpat köllöttelevät. Aloin pohtia, voisiko riistakameran viereen asettaa livekuvaa välittävän kameran”, Joonas Fritze kertoo.
Miljoonayleisö seuraa liveä
Norppaliven debyytti keräsi kuukaudessa yli kaksi miljoonaa katsojakertaa, ja se oli vuonna 2016 yksi Googlen eniten haetuista ilmiöistä. Yhteensä Norppaliveä on katsottu neljän vuoden aikana yli seitsemän miljoonaa kertaa.
”Toki odotimme, että norpat kiinnostavat ihmisiä, mutta emme osanneet varautua viraalisuosioon. Valtava huomio on ollut kaikin puolin arvokasta norpan kannalta: norppakanta on kasvanut ja verkkokalastuksen ongelmat ovat nousseet esiin. Useita satoja ihmisiä on sitoutunut luopumaan verkkokalastuksesta Saimaalla.”
Vielä vuonna 2010 saimaannorppia oli arviolta 270, mutta viime vuonna norppia uiskenteli Saimaassa 410. Saimaannorppa on silti yhä erittäin uhanalainen laji.
Etenkin verkkokalastus uhkaa norppia, sillä ne jäävät verkkoihin kiinni. Maa- ja metsätalousministeri on kieltänyt verkkokalastuksen Saimaan norppa-alueilla poikasten eli kuuttien suojelemiseksi 15.4.–30.6.
Norpan elinalueella kielletyt kalastusmuodot on listattu ministeriön verkkosivuilla, ja voimassa olevia kalastusrajoituksia voi tarkastella myös WWF:n Norppakartasta.
Norppalive on koukuttavaa seurattavaa. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen laji. Viime vuonna saimaannorppia oli noin 410. © LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Vanhan tutun saapumista odotetaan
Norppaliven suosituimmaksi norpaksi nousi jo ensimmäisenä vuonna Pullervo-norppa, joka lienee Suomen tunnetuin saimaannorppa. Pullervo saattaa loikoilla rantakalliolla kameroiden edessä myös tänä vuonna, sillä livekamerat asetetaan tänä vuonna samaan paikkaan kuin aiemmin.
”Norpat ovat paikkauskollisia, joten toiveena on, että vanha tuttu ilmestyisi kalliolle. Viime vuonna uusi yksilö Moona tuli kalliolle, mutta muuten norppia ei paljon kuvissa näkynyt viime vuonna”, Joonas Fritze kertoo.
Norppafanien kannattaa toivoa aurinkoista poutapäivää, sillä silloin sääolot ovat parhaat norppien karvanvaihtoon. Karvanvaihtoaika kestää yleensä toukokuun ajan.
Norppalivessä on parhaimmillaan nähty useampi norppa samaan aikaan rantakalliolla. Määrä on näkynyt heti livelähetyksessäkin. Myös Pullervon taistelu ärsyttävän itikan kanssa kiinnosti katsojia.
”Kun norppa ensimmäisen kerran nousee kivelle, siitä tulee iso uutinen. Oikeasti Norppalivessä ei tapahdu paljon, mutta se on sen viehätys. Pienetkin asiat nousevat huippuhetkiksi.”
Palaute Norppalivestä on ollut sataprosenttisesti positiivista. Saimaalla pieni osa asukkaista vastustaa suojelutoimia, mutta Norppalive ei ole aiheuttanut soraääniä heissäkään.
Norppalive on WWF:n suosituimpia suoria lähetyksiä, mutta muutkin luontolähetykset kiinnostavat suomalaisia. Sääksikameraa seurattiin viime vuonna 2,4 miljoonaa kertaa muutaman kuukauden aikana. Kyykamerakin keräsi kuukaudessa puoli miljoonaa katselua.
”Pyrimme olemaan mahdollisimman vähän ihmisen ja luonnon välissä. Kameran paikkaa tai kuvakulmia ei vaihdeta, viemme vain sen paikalle. Katsoja kokee olevansa itse siellä kuin piilokojussa. Mottomme on, että luonto on meidän tuottajamme. Jos eläimiä ei ilmesty kuviin, niin on tarkoitettu”, Joonas Fritze sanoo.