Oih! Talviuneen vaipunut lepakko havahtuu parittelemaan kesken unien – ja sitten taas horrokseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
lepakko
Lepakko hakeutuu talviunille rakosiin ja koloihin ja nukkuu talviunta makuulla. © Sampo Kiviniemi/Vastavalo
Lepakot viettävät talvet usein vuodesta toiseen samassa paikassa.

Lepakoiden yölennot alkavat olla tältä vuodelta lennetty.

Syksyllä ilman lämpötilan laskiessa Suomessa talvehtivat lepakot hakeutuvat talvehtimispaikoilleen ja vaipuvat horrokseen.

”Kun saalistettavat hyönteiset menehtyvät kylmyyteen, ei lepakolla ole enää mitään syytä kuluttaa energiaansa lentämiseen”, kertoo lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Ennen horrokseen vetäytymistä lepakot parveilevat usein talvehtimispaikkojensa lähistöllä.

”Lepakot viettävät talvensa usein vuodesta toiseen samassa paikassa”, Kyheröinen kertoo.

”Emot saattavat myös viedä kesällä syntyneet poikasensa turvalliseksi ja hyväksi kokemaansa talvehtimispaikkaan.”

Suomessa talvehtii säännöllisesti viisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesi-, viiksi, ja isoviiksisiippa ja korvayökkö.

Seinäriipuntaa

Vintit, ullakot ja ulkorakennukset ovat lepakoiden kesäpiiloja. Talvehtimispaikkoja taas ovat maanalaiset rakenteet, luolat ja kivilouhikot.

”Talvehtimispaikan tulee olla riittävän kostea eikä sen lämpötilan saisi painua alle nollan. Tosin hieman karaistuneempi pohjanlepakko kestää myös pientä pakkasta”, Kyheröinen kertoo.

Kesäisin lepakot saattavat levätessään roikkua pää alaspäin vintinorresta. Talvehtiessaan Suomessa vuoden ympäri elävät lepakot hakeutuvat usein makuulle rakosiin ja koloihin ja vetävät siipensä suppuun.

”Horrostavat lepakot saattavat myös riippua seinämää vasten yksin tai ryppäinä, mutta vapaana katosta ne eivät koko talvea roiku.”

Viivästynyt hedelmöitys

Lentävän lepakon ruumiinlämpötila voi olla kesällä 40 celsiusastetta, mutta horroksessa se saattaa pudota jopa ympäristön lämpötilan tasolle. Lepakon elintoiminnot hidastuvat, jotta sen talvivarastoksi kehoonsa keräämä ruskea rasvakerros kuluisi mahdollisimman hitaasti.

Yleensä lepakot heräilevät talven mittaan ja ne saattavat jopa paritella ennen kuin vaipuvat uudestaan horrokseen.

”Naaraalla on viivästynyt hedelmöitys. Se varastoi siittiöt sisäänsä ja hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä”, Kyheröinen kertoo.

Lepakkonaaras synnyttää yleensä vain yhden poikasen.

Viileän alkukesän vuoksi lepakoiden poikaset syntyivät tänä vuonna hieman tavanomaista myöhemmin.

Yöllistä rupattelua

Lepakko havahtuu horroksestaan, kun yölämpötilat nousevat viiden celsiusasteen tietämille. Lepakot saattavat lennellä jo maaliskuun lopulla, mutta aktiivisimmillaan ne ovat toukokuusta eteenpäin.

Myös kesäaikana lepakot kerääntyvät yhdyskunniksi ja niillä on havaittu yhteisöllistä ryhmäkäyttäytymistä.

”Lepakoiden on havaittu ääntelevän keskenään myös ihmiskorvin kuultavilla äännähdyksillä. Yleensä lepakoiden ultraäänet eivät ole ihmisen kuultavissa”, Kyheröinen kertoo.

Ovatko lepakot siis älykkäitä?

”Ainakin ne pystyvät ratkaisemaan oman elämänsä ongelmia.”

X