Oletko ihmetellyt, miksi lennät itään tunnin nopeammin kuin takaisin? Tässä syy
Suihkuvirtaukset ja muut tuulet kiidättävät lentokonetta itään päin.
Oletko sinäkin ihmetellyt kaukolennoilla aikataulueroja, jotka riippuvat lennon suunnasta? Esimerkiksi suora lento Helsingistä Bangkokiin kestää yleensä noin kymmenen tuntia, mutta paluu samaa reittiä tunnin pidempään.
Sama ilmiö näkyy lennettäessä länteen Atlantin yli, mutta silloin menolento on pidempi. Esimerkiksi lento Helsingistä New Yorkiin kestää noin kahdeksan tuntia, ja paluu vajaan tunnin vähemmän.
Vastaus on helppo päätellä: tuulet. Käytännössä asia on kuitenkin monimutkaisempi.
Virtaus lännestä itään
Merillä tuulet ovat vakaammat kuin maan päällä. Laivat ovat vuosisatojen ajan hyödyntäneet pasaatituulia. Ne syntyvät päiväntasaajan ja napa-alueiden lämpötilaerojen takia.
Maapallon pyörimisliikkeen vuoksi tuulten suunta on aina suunnilleen sama.
”Perusidea on se, että maapallon pohjoispuolella suurin osa ilmastojärjestelmistä liikkuu lännestä itään. Näin ollen länsivirtaus on perusvirtausmuoto”, meteorologi Lea Saukkonen Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Lentokoneet etsivät jokaiselle lennolle sopivimmat virtaukset.
”Koneet käyttävät hyväkseen myötätuulta, jos vain suinkin mahdollista. Koneet yrittävät ratsastaa tuulella alueilla, joissa on voimakkaampaa myötätuulta.”
Suihkuvirtaus kiidättää
Ripeimpiä kyydittäjiä ovat parhaimmillaan tuhansien kilometrien pituiset suihkuvirtaukset, jotka voivat puhaltaa noin sata metriä sekunnissa. Viime talvena Helsinki–New York-lennolla tehtiin nopeusennätys, kun suihkuvirtaus sattui sopivasti kohdalle.
Suihkuvirtaukset voivat olla myös hankalia lentokoneelle.
”Suihkuvirtauksissa on usein turbulenssia”, Saukkonen sanoo.
Idästä länteen lentäessä tuulet ovat yleensä vastaisia, ja lentäjät pyrkivät väistämään niitä.
Sopivien virtausten löytäminen ja epäsopivien välttäminen säästää paitsi lentoaikaa, myös polttoainetta. Kunnon myötävirtauksista voi olla suuri taloudellinen hyöty.
Siperian yllä virtauksia
Lentokapteeni Janne Lumia kertoo, että kullakin kaukolennolla koneen reitti suunnitellaan etukäteen tuuliennusteen perusteella. Esimerkiksi Siperian yllä on usein virtauksia, joita lentoyhtiöt hyödyntävät lentäessään Kaukoitään.
Ennusteet ovat niin tarkkoja, että niiden perusteella pystytään laatimaan virallisia lentoaikatauluja.
”Etukäteen suunnitellaan sekä reitit että lentokorkeudet. Kaikki lasketaan, ja laskelmien perusteella valitaan optimaalinen reitti”, Finnairin Airbus-ryhmän esimiehenä toimiva Lumia kertoo.
Virtauksia itään päin on niin paljon, että lento sinne on aina nopeampi kuin päinvastoin.
Lentokoneen järjestelmät laskevat niin sanotun maanopeuden tarkkaan, joten todellisesta nopeudesta pystytään helposti laskemaan vallitseva tuulennopeus. Jos tuulet muuttuvat lennon aikana, lentäjät saattavat pyytää, että Helsingissä lasketaan lennolle uusi reitti.