Onko alkukesä ollut mielestäsi kehno? Katso, mitkä ovat olleet Suomen surkeimmat kesät

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kouvolan Vuohijärvellä ukkosti ja satoi rakeita kesäkuussa 2012. © Jussi Nukari/LK

Toukokuu oli eteläisessä Suomessa keskimääräistä viileämpi, eikä hellettä ole vieläkään luvassa.

Lämpimiä kesäkelejä odotellessa voimme tutkia, mikä on ollut kaikkien aikojen kehnoin kesä.

Meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta huomauttaa, ettei surkeaa kesää voi oikeasti määritellä lämpötilan tai sademäärän keskiarvojen perusteella.

”Pitäisi kehittää jonkinlainen yhtälö siitä, mikä tekee suomalaisten mielestä hyvän tai huonon kesäsään. Toiselle helle on hyvä asia, toinen ei saa silloin nukuttua kuumassa asunnossaan. Sadekin voi tuntua ikävältä, mutta kuivana kesänä syttyy metsäpaloja ja maataloudella menee huonosti.”

Ilmatieteen laitos on kerännyt ja tilastoinut säähavaintoja yli vuosisadan ajan. Pengomme tilastoja epätieteellisestä tutkimusmenetelmästä huolimatta.

Viime vuosisadan kylmät kesät

Helsingin Kaisaniemessä kesä-, heinä- ja elokuun keskilämpötila oli kylmin vuosina 1902 ja 1928: vain 13,1 astetta. Lämpimin kesä oli puolestaan 2011, jolloin elohopea kiipesi kolmen kuukauden aikana keskimäärin 18,3 asteeseen.

Pohjoisessa Sodankylässä koko kesän keskiarvo jäi vuonna 1962 vain 10 asteeseen.

Kesällä lämpömittarit näyttävät usein vuoden korkeimpia lukemia, mutta joukkoon mahtuu poikkeuksia. Esimerkiksi Inarin Laanilassa mitattiin 3.6.1962 lämpötilaksi –7 °C. Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että vuoden 1962 kesä oli Lapissa poikkeuksellisen huono?

”Yksittäisen päivän lämpötilapiikistä tätä ei voi päätellä. Mutta jos katsotaan kesää 1962 kokonaisuudessaan, koko maassa on ollut 2–3 astetta keskimääräistä kylmempää”, Jokinen toteaa.

”Yleensä pitkässä maassa keskilämpötilat ovat eri puolilla hyvinkin erilaisia. Sen puolesta voidaan sanoa, että kesä 1962 oli hyvinkin viileä.”

Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että kylmät kesät ovat viime vuosisadan ilmiö. 2000-luvun jälkeen kesän lämpökeskiarvot ovat olleet niin etelässä kuin pohjoisessakin pääsääntöisesti korkeampia kuin 1981–2010 keskiarvot.

”Jos katsotaan vain viime vuosia, kesä 2012 erottuu joukosta muihin verrattuna hieman viileänä ja epävakaisena. Sademäärätkin olivat vähän tavallista suurempia”, Jokinen sanoo.

Eniten sadetta

Kolean ilman lisäksi toinen lomatunnelmia latistava sääilmiö on jatkuva vesisade. Kesän 1962 sademäärät näyttivät Jokisen mukaan melko tavallisilta, joskin alueellista vaihtelua esiintyi paljon.

”Kesäsateet ovat ylipäätään niin paikallisia ilmiöitä, että niistä on vaikea vetää laajempia johtopäätöksiä”, hän sanoo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuukausien suurin mitattu sade-ennätys menee Pellon Ruuhijärvelle, jossa satoi kesä-elokuussa 1954 peräti 546 millimetriä vettä.

Yksittäisistä sadepäivistä esiin nousee Espoon Lahnus, jossa vettä tuli taivaalta 21.7.1944 huimat 198 millimetriä. Saman vuoden aikana Uudellamaalla mitattiin useassa eri paikassa sademääriä, jotka pitävät edelleen paikkansa 25 suurimman vuosisademäärän joukossa.

”Suurin osa havaintoaineistosta on digitoitu vasta vuoden 1961 alusta, joten nyt on mahdoton sanoa, miten sateinen juuri kesäaika on silloin ollut”, Jokinen toteaa.

Jos sääilmiöiden lisäksi otetaan huomioon silloinen maailmanpoliittinen tilanne, voitaneen olettaa, että kesä 1944 jatkosodan runtelemassa Etelä-Suomessa ei ollut hääppöinen.

Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Suomi kärsi 1941–1942 kuivuudesta. Tätä seuranneet sateiset vuodet korjasivat kehnon pohjavesitilanteen, ja 1944 syksyllä solmittiin lopulta rauha Neuvostoliiton kanssa.

X