G-voimat paukkuu, kun tikka rummuttaa reviiristään tai kovertaa nokallaan pesäkoloa – Onko tikalle kehittynyt aivovaurio?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© mvphotos
Tikat hakkaavat vahvalla nokallaan pesäkolon 2–3 viikossa lahoon tai vialliseen puuhun. Lisäksi ne käyttävät nokkaansa rummutteluun, jolla ilmaisevat reviristään laulamisen sijaan.

Kun tikka hakkaa nokkaansa puuhun, se tapahtuu melkoisella voimalla. Esimerkiksi ihminen saa aivotärähdyksen, kun päähän kohdistuva isku saavuttaa 60–100 g:n voiman, mutta tikalla nämä g-voimat ovat jopa neljätoista kertaa suuremmat.

Monet ovat pohtineet, eikö tikkaa satu päähän ja eivätkö tikan aivot kärsi takomisesta. Tuore tutkimus kertoo, että vastaus ei ole yksinkertainen.

Bostonin yliopiston tutkijat analysoivat Fieldsin museoon talletettujen keijutikkojen aivoja. Näitä verrattiin toisen lintulajin, punaolkaturpiaalin, aivoihin.

”Tikat ovat hakanneet päätä puuhun 25 miljoonaa vuotta”

Tulokset olivat yllättäviä. Keijutikoilta löytyi selviä merkkejä tau-proteiinin kertymisestä, mikä ihmisellä on usein selvä merkki aivovauriosta tai jostakin neurodegeneratiivisesta sairaudesta. Toisilta linnuilta tällaisia kertymiä ei löytynyt.

Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian varhaista sanoa, onko taun kertyminen tikoilla merkki aivovauriosta.

Taun toiminnasta tiedetään vielä kovin vähän, ja tikoilla se voi myös suojata aivoja hakkaamisen seurauksilta.

”Tikat ovat hakanneet päätä puuhun 25 miljoonaa vuotta. Jos pään hakkaaminen aiheuttaisi aivovaurion, miksi käyttäytyminen ei ole karsiutunut pois”, kysyy päätutkija Michael Cummings Bostonin yliopistosta.

Tutkijat toivovat, että löytö auttaisi ymmärtämään tau-proteiinin roolia ihmisen sairauksissa.

X