Pääseekö ihmiskunta kohta käsiksi avaruuden luonnonvaroihin? Asteroideilta voisi louhia platinaa ja kobolttia

Kuusta voisi saada fuusiovoimaloihin materiaalia ja asteroideista muun muassa platinaa ja kobolttia. Niiden hankinta voi kuitenkin tulla kalliiksi, eikä takeita esimerkiksi asteroidien koostumuksesta ole.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuusta voisi saada fuusiovoimaloihin materiaalia ja asteroideista muun muassa platinaa ja kobolttia. Niiden hankinta voi kuitenkin tulla kalliiksi, eikä takeita esimerkiksi asteroidien koostumuksesta ole.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Kun maapallon luonnonvarat ehtyvät, moni on pohtinut, löytyisikö ratkaisu avaruudesta. Lisäksi sieltä on himoittu muun muassa harvinaisempia mineraaleja, joilla voisi maassa tehdä voittoa.

Mutta kuinka realistista avaruuden luonnonvarojen hyödyntäminen todella on?

”Jos puhutaan realistisesta, sen täytyy olla kannattavaa. Jotta se olisi kannattavaa, täytyy miettiä, kuinka helposti luonnonvarat ovat saatavilla”, toteaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus- ja havaintoteknologiayksikön päällikkö Ari-Matti Harri.

Kuusta voisi saada tritiumia fuusiovoimaloihin

Kuu on lähellä maapalloa. Auringosta lähtöisin oleva säteily on pommittanut sen pintaa miljoonia vuosia, mistä on syntynyt raskainta vetyä eli tritiumia.

Fuusiovoimalat, joista toivotaan vaihtoehtoa perinteiselle ydinvoimalle ja öljylle, voisivat käyttää tätä tritiumia materiaalinaan yhdessä deteriumin kanssa. Hakuprosessi ei kuitenkaan välttämättä osoittautuisi kannattavaksi.

”Materiaali täytyisi hakea, kaivaa ja yrittää tuoda maahan mahdollisimman puhtaana. Se ei ole epärealistinen ajatus, muttei välttämättä kannattavaa. Tämän suuntaisia suunnitelmia pohditaan vakavasti esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä ”, Harri selittää.

Planeettojen gravitaatio vaikeuttaa niiden luonnonvarojen hakemista

Voisiko toisilta planeetoilta hakea luonnonvaroja?

”Tällä hetkellä Marsiin on suunnitteilla raketteihin polttoainetta valmistava laitos, joka käyttäisi hyväkseen Marsin kaasukehän hiilidioksidia ja sen pinnalta saatavaa vettä”, Harri kertoo.

Planeetoilta luonnonvarojen hakeminen on kuitenkin hankalaa niiden gravitaation vuoksi. Sekä planeetan pinnalle saapuminen että sieltä poistuminen söisi paljon energiaa.

Asteroideilta voisi louhia platinaa ja kobolttia – toiminta olisi kuitenkin epävarmaa

Asteroideilta materiaalien hakeminen on gravitaation kannalta mahdollisempaa kuin planeetoilta.

Asteroidin pinnalla voitaisiin perustaa automattinen kaivos, joka louhisi sieltä arvoltaan korkeita materiaaleja. Tällaisia ovat esimerkiksi platina ja koboltti, joita maassa on vähän, mutta joita teknologiateollisuus tarvitsee.

Tällä hetkellä asteroidien koostumusta ei kuitenkaan tunneta niin tarkasti, että voitaisiin olla varmoja siitä, mitä materiaaleja ne sisältävät. Rahoittajan kannalta toiminta olisi siis hyvin epävarmaa.

Suomalainen keksintö voisi mahdollistaa halvan kuljetuksen

Harrin mukaan materiaalit voisi kuljettaa maahan esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Pekka Janhusen kehittämän sähköpurjeen avulla. Se hyödyntää fuusiolähteenä auringon tuulta eli auringon protonien liike-energiaa.

”Sähköpurje on halpa ja kevyt järjestelmä. Se voisi toimia esimerkiksi niin, että automaattisen kaivoksen louhimat kaivannaiset varastoitaisiin kevyellä tavalla matkaa varten, jonka jälkeen sähköpurjeen vetämä pieni propulsiojärjestelmä hinaisi ne alemmalle kiertoradalle tähtäimenään kuun tai maan kiertorata”, Harri selittää.

Teknologia löytyy, mutta rahoittajista on pulaa

Työkaluja on siis tarjolla, mutta toteuttamiseen tarvitaan kipinä rahoittajien taholta.

Lähivuosina ei ole tiedossa tieteellisiä, avaruusjärjestöjen rahoittamia missioita, joissa kovinkaan todennäköisesti paljastuisi esimerkiksi jonkun asteroidin korkea platinapitoisuus.

”Useampiakin asteroidimissioita on, mutta ne ovat enemmän pintaraapaisuja. Syvää porausta ei ole tällä hetkellä näkyvissä”, Harri toteaa.

Hän arvioi, että avaruuden luonnonvarojen hyödyntämiseen tulee menemään vielä kymmeniä vuosia, ellei ilmaannu erityisen voimakasta motiivia hakea niitä.

”NASA pystyisi kyllä lähettämään automaattisen järjestelmän asteroidille nopeastikin halutessaan. Se olisi paljon helpompaa kuin esimerkiksi vierailu Marsissa. Kymmenessä vuodessa meillä olisi suuri määrä tavaraa maassa. Mutta se edellyttäisi suuria resursseja eli joidenkin muiden suurten hankkeiden lopettamista”, Harri selittää.

Harrin arvioi, että avaruuden luonnonvarojen hyödyntämiseen menee ennemminkin 50 kuin 10 vuotta.

X