Pääseekö kaupunkien elämää häiriköivistä valkoposkihanhista mitenkään eroon?

Valkoposkihanhet sotkevat kaupunkien nurmikoita ja häiritsevät ulkoilijoita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valkoposkihanhet uskaltatuvat kaupunkien keskustojen puistoihin eteläisessä Suomessa.

Valkoposkihanhet sotkevat kaupunkien nurmikoita ja häiritsevät ulkoilijoita.
Teksti:
Ville Vanhala

Valkoposkihanhi valmistautuu paraikaa muuttomatkalleen. Hanhet kerääntyvät suuriksi parviksi, ennen kuin suuntaavat Suomesta kohti Pohjanmeren rannikkoa ja Länsi-Eurooppaa.

”Pääkaupunkiseudulla on nähty tänä syksynä jo noin 4 000 yksilön valkoposkihanhiparvi”, kertoo lintujärjestö BirdLifen asiantuntija Tero Toivanen.

Runsaimmillaan valkoposkihanhi esiintyy maassamme juuri pääkaupunkiseudulla ja Turun liepeillä. Linnut yöpyvät merenlahdilla ja tulevat aamuisin ruokailemaan sänkipelloille, nurmikoille ja jopa golfkentille.

”Kun hanhet hakeutuvat sinne, missä on paljon ihmisiä, ihmisen kyky sietää lintua saattaa joutua koetukselle.”

Valkoposkihanhien aiheuttamiksi ongelmiksi koetaan asutussa ja kaupunkiympäristössä lintujen ulosteet ja toisinaan myös ääntely.

”Valkoposkihanhi on koko Suomea ajatellen edelleen varsin vähälukuinen laji, eikä se aiheuta varsinaista vahinkoa. Toisaalta kaupunkien nurmikentät eivät välttämättä ole aivan soveliaita ruokailupaikkoja suurille parville.”

Kanta yhä kasvussa

Valkoposkihanhet voitaisiin karkottaa puistoista ja nurmikoilta niitä aktiivisesti hätistelemällä. Myös ympäristön muokkaus saattaisi pitää hanhet kauem- pana kaupungeista.

”Maisemaa voidaan tiivistää istutuksilla ja nurmikot kasvattaa niistä kasvilajeista, joita hanhet eivät käytä ravinnokseen”, Toivanen kertoo.

”Keinoja on siis olemassa, mutta käytännön toteutukseen hanhien häätämiseksi ei ainakaan vielä toistaiseksi ole ryhdytty.”

Turun ja Helsingin ympäristössä ja rannikkoalueelta ei enää löydy pesimä- ja suojaisia ruokailupaikkoja nykyistä paljon suuremmalle hanhimäärälle.

”Kanta on yhä lievässä kasvussa. Nyt on mielenkiintoista nähdä, leviääkö valkoposkihanhi jatkossa muualle rannikolla ja jopa sisämaahan.”

Laiduntava lintu

Valkoposkihanhi kotiutui Itämeren alueelle 1980-luvun lopulla. Suomessa hanhien määrä alkoi nousta vuosituhannen alussa. Nykyinen kantamme on 4 000–5 000 pesivää paria.

Syksyllä, pesimäkauden jälkeen, hanhia on noin 25 000 yksilöä.

”Valkoposkihanhet pesivät pää-asiassa Siperian tundralla”, Toivanen kertoo.

Syksyn muuttomatkallaan ne levähtävät Suomessa, jolloin pelloilla voi nähdä jopa kymmenien tuhansien lintujen parvia.

Valkoposkihanhet ovat kasvissyöjiä, jotka laiduntavat Siperian tundralla. Suomeen asetuttuaan ne ovat hakeneet myös täällä vastaavanlaisia ruokailupaikkoja.

”Asutuksen lähistöllä ne ovat paremmin turvassa luontaisilta vihollisiltaan nisäkäspedoilta ja suurilta petolinnuilta.”

Ääntä ja ulostetta

Valkoposkihanhet aloittavat syysmuuttonsa syyskuun lopulla ja palaavat maahamme kevään etenemisestä riippuen maalis-huhtikuussa.

Valkoposkihanhi pesii saarissa ja ulkoluodoilla. Naaras munii touko-heinäkuussa 4–6 munaa, ja poikaset kuoriutuvat vajaan kuukauden hautomisen jälkeen.

Seitsemän viikon ikäisinä ne ovat jo lentotaitoisia, mutta pysyvät emolintujensa huostassa syksyyn ja toisinaan jopa seuraavaan kevääseen saakka.

”Valkoposkihanhi suosii samoja, hyväksi kokemiaan pesimispaikkoja. Se on myös verrattain pariuskollinen lintulaji.”

X