Pelottavan nopeaa: Merijää on kutistunut pienimmilleen 2000-luvulla

Jaa kaverilleTilaa Seura
merijää
Pohjoisen jäämeren jää on ohentunut 1990-luvulta lähtien, mikä on lisännyt jäiden liikkuvuutta. © Colourbox
Pohjoisten merialueitten jää sulaa pelottavan nopeasti. Syynä on ilmaston lämpeneminen.

01Merijään laajuus oli Pohjoisella jäämerellä sulamiskauden päätyttyä syyskuussa noin 4,63 miljoonaa neliökilometriä. Pienimmillään jääpeite oli kolme vuotta sitten, jolloin sen pinta-ala oli vastaavana ajankohtana 3,7 miljoonaa neliökilometriä.

Merijään laajuutta on havainnoitu vuodesta 1979 lähtien satelliittien välityksellä. Merijää on kutistunut 13,6 prosenttia vuosikymmenessä ja pienimmilleen se on vetäytynyt 2000-luvulla.

”Muutos on dramaattinen. Näin nopeaa jääalueen kutistumista pidettiin vielä parikymmentä vuotta sitten erittäin epätodennäköisenä”, kertoo merentutkimusyksikön päällikkö Jari Haapala Ilmatieteenlaitokselta.

Pohjoinen jäämeri on ollut viimeksi jäätön noin 120 000 vuotta sitten.

”Jos jääpeitteen kutistuminen jatkuu nykyisellään, Pohjoisen jäämeren kesistä tulee jäättömiä arvioiden mukaan 2030–2040.”

Kiihtyvä ilmastonmuutos

Pohjoisen jäämeren jääkentän laajuus riippuu jään paksuudesta, kesäkauden aikana tapahtuvasta sulamisesta ja tuulien aiheuttamista jääkenttien liikkeistä.

Pohjoisen jäämeren jää on ohentunut 1990-luvulta lähtien, mikä on lisännyt jäiden liikkuvuutta ja vähentänyt monivuotisen jään syntymistä.

”Luonnollisen vaihtelun rajat on jo ylitetty. Pohjoisen jäämeren jäiden vähentyminen johtuu yksiselitteisesti ilmaston lämpenemisestä”, Haapala toteaa.

Ilmaston lämpeneminen on seurausta hiilidioksidipäästöistä, jotka muodostavat kasvihuonekaasuja ilmakehään.

”Kun jääala pienentyy, osa auringonsäteilyä imeytyy mereen, mikä kiihdyttää osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Vesi nousee

Pohjoiset alueet ovat herkimpiä ilmaston lämpenemisen aiheuttamille muutoksille. Koska Pohjoisen jäämeren jääpeite on ohut, sen sulaminen ei vaadi kovin suurta lämpötilannousua.

Merijään sulaminen ei suoranaisesti aiheuta merenpinnan nousua. Ilmaston lämpenemisen myötä jäätiköt kuitenkin hupenevat nopeammin kuin kasvavat, mikä nostaa merenpintaa noin 3,2 millimetriä vuodessa.

Vaikka ilmakehään ei enää pääsisi yhtään ylimääräistä hiilidioksidia, kasvihuonekaasuja on kerääntynyt sinne jo niin paljon, että ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä 300 vuoden ajan.

”300 vuodessa merenpinta tulee nousemaan liki metrin. Se muuttaa ihmisen ja koko planeettamme elämää merkittävästi.”

Etelässä sulaa hitaammin

Merijää peittää noin viisi prosenttia maapallon pinta-alasta ja valtaosa jäästä on napa-alueita ympäröivillä merialueilla.

Pohjoisen jäämeren Euroopan puoleisella alueella merijää on valtaosin yksivuotista 1–2 metriä paksua jäätä ja pohjoisnavan tuntumassa 2–3 metriä paksua toisen tai kolmannen vuoden jäätä.

”Nyt näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Pohjoinen jäämeri muuttuu Itämeren kaltaiseksi, ainoastaan talvisin jäätyväksi mereksi”, Haapala toteaa.

”Jää tulee vähenemään myös Eteläisellä jäämerellä, mutta siellä muutos on selvästi hitaampi.”

X