Peruukkisarvinen hirvi on luonnossa harvinainen – Näin sukukalleudet ovat kytköksissä erikoisten sarvien syntyyn

Hirvi on nisäkkäistämme tutuin, myös sairauskertomuksissa. Miksi hirvelle kasvaa peruukkisarvet? Näin vastaa hirvitutkija Kaarlo Nygrén.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Peruukkisarvet on hirven ja kauriin luustohäiriö: sarvet jatkavat kasvamistaan eivätkä putoa. Lopulta päässä on kuin luinen peruukki,” Kaarlo Nygren kertoo.

Hirvi on nisäkkäistämme tutuin, myös sairauskertomuksissa. Miksi hirvelle kasvaa peruukkisarvet? Näin vastaa hirvitutkija Kaarlo Nygrén.
Teksti: Jere Malinen

Saksalaiset ovat maailmankuuluja perinpohjaisuudestaan. Menneinä aikoina kaikkea oli kokeiltava – myös eläimillä. Näin saksalasitutkijoiden kohteena oli muinoin myös hirvi:

”Peruukkisarvia syntyi liukuhihnalta, kun tarhatuilta hirvieläimiltä salvattiin kivekset”, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa elämäntyönsä tehnyt emeritus hirvitutkija Kaarlo Nygrén muistelee saksalaisprofessoreiden selontekoja.

Tutkimuksillaan he todistivat sukupuolihormonien säätelevän hirviurosten sarvien kasvua ja irtoamista.

Luonnossa sitä vastoin ­peruukkisarvinen hirvi on harvinaista herkkua. Virka­uransa 1971–2010 aikana Nygrén kertoo nähneensä sellaisen Suomessa alle kymmenen kertaa, valokuvissa tai ­sarvina.

© Jere Malinen

Riistakamera paljasti sarvipäisen sonnin mysteerin

Hirvi on Suomen suurin ja yleisyytensä ansiosta eittämättä myös tunnetuin nisäkäs. Hirvien tunnettuutta lisää ­niiden metsästys. Tänäkin syksynä Suomesta kaadetaan noin 50 000 hirveä.

Saaliiksi saatu ja siten läheltä tarkasteltu eläin paljastaa itsestään ihmisille enemmän kuin siimeksessä ikänsä piilotteleva otus.

Silti rantasalmelaiset metsästäjät saivat hieraista muutama talvi takaperin silmiään, kun maaliskuussa hirvien ­talvilaumassa asusteli sarvipäinen sonni.

Kaukaa katsottuna hirven sarviin ei kiinnitetty sen kummempaa huomiota. Ihmeteltiin vain, miksi hirvellä on yhä sarvet päässä? Niiden olisi pitänyt pudota jo joulukuussa.

Myöhemmin sarvipäisen sonnin mysteeriin saatiin ­riistakameran infrapunasalamalla lisävalaistusta.

Poutasen Esko, kulmakunnalla tunnettu riistakamerakuvaaja, tallensi sarvisen sonnin kameralleen.

Kuvissa näkyi sarvissa orastava peruukkimaisuus.

Hirvi on lisääntymiskyvytön, kun peruukkisarvet kasvavat päähän

Kaarlo Nygrénin mukaan peruukki-ilmiö on tavallisesti synnynnäinen, mutta se voi syntyä myös myöhemmin esimerkiksi kivesten tapaturmaisen vaurion tai sairauden seurauksena.

Hirvitutkijan mielestä Rantasalmen sonniin näytti päteneen jälkimmäinen vaihtoehto.

Peruukkisarville on tyypillistä, että uros ei pudota sarviaan ollenkaan. Sarvien kasvu jatkuu. Niiden muoto ja perusrakenne hautautuvat valtoimenaan kasvavan luumassan alle.

”Parissa vuodessa kumpikin peruukin puolisko yhtyy päälaella. Lopulta sarvista kasvaa muodoton luumöykky, joka haittaa yksilön silmien ja korvien toimintaa.”

Rantasalmen harvinainen peruukkisarvi koki kohtalonsa seuraavan syksyn hirvijahdeissa. Nygrénin mielestä hirven ampumiselle ei ollut mitään estettä.

”Päinvastoin, tällaiset ­yksilöt tulisi poistaa popu­laatiosta jo eläinsuojelullisista syistä. Sonni oli kaiken lisäksi lisääntymiskyvytön, joten ­kyllä se jouti senkin takia pois.”

Virka-apua poliisille

Metsästyksen ohella muutama tuhat suomalaista metsästäjää avustaa viranomaisia. Tutuin tilanne on karkoittaa taajamiin eksyviä suurpetoja ja ratkoa eläinkolareita. Siihen metsästäjillä on poliisia parempi ammattitaito ja varustus.

Myös vakavasti sairaiden ja loukkaantuneiden eläinten jäljittämisessä ja lopetuksessa poliisi turvautuu usein metsästäjien apuun.

”Esimerkiksi syylätaudissa viruva hirvi ei kuulu luontoon. Se kärsii kovista tuskista”, Rantasalmen riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilö Aaro Ruuskanen kertoo metsästäjien vapaaehtoistyöstä.

Elokuussa he lopettivat poliisiin toimeksiannosta fibropapillomatoosin vaivaaman, pahasti syyläisen hirven.

”Sivulliset ihmiset olivat tehneet poikkeavasti käyttäytyvästä ja vaivalloisesti liikkuvasta eläimestä havaintoja pitkin kesää”, Ruuskanen kertoo helpottuneena.

”Oli hyvä, että se saatiin lopulta pois luonnosta.”

Lue myös: Hirvieläinten pudottamat jättösarvet ovat osa jokamiehen oikeutta – ”Useimmiten sarvet löytyvät samoilta seuduilta”

X