Pesärosvosta tuli sisukas selviytyjä – Huonomaineinen närhi kätkee pesänsä kuusenlatvaan

Taitavana matkijana närhi kykenee jäljittelemään muiden lintujen kuten kanahaukan, varis- ja pikkulintujen ääniä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Närhi luetaan Suomessa uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäviin lajeihin.

Taitavana matkijana närhi kykenee jäljittelemään muiden lintujen kuten kanahaukan, varis- ja pikkulintujen ääniä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Nyt puhdistetaan närhen maine. Syyskuussa kirjan Närhi – kaunis ja salaperäinen julkaissut viitasaarelainen toimittaja ja luontokuvaaja, Timo-Heikki Varis tähdentää, että luontokappaleita ei voida jakaa hyviin ja pahoihin

”Kun närhi ryöstää peipon pesästä ravinnokseen poikasen, niin se ei ole paha, vaan tarkoituksenmukainen teko”, Varis huomauttaa.

Hänen mukaansa lintu on saanut huonon maineensa jo parisen sataa vuotta sitten viedessään viljelyksiltä tähkiä ja jyviä. 1800-luvun lopulla riistalaskentojen alkaessa havaittiin närhen syövän muiden lintujen munia ja poikasia.

”Pelloilla närhi oli vilja- ja metsässä pesärosvo, jonka uskottiin vähentävän pesiä ryöstämällä metsästettävien kanalintujen määrää.”

Silmälläpidettävä laji

Tätä nykyä närhi luetaan Suomessa uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäviin lajeihin.

”Ennen kuin se rauhoitettiin, sitä pyydystettiin ampumisen lisäksi erilaisilla satimilla ja ansoilla”, Varis kertoo.

Närheen kohdistunut vaino ei kuitenkaan vähentänyt merkittävästi lajin määrää maassamme. Tänä päivänä Suomessa arvioidaan elävän noin 120 000 – 160 000 pesivää närhiparia.

Variksen mukaan laji on verkalleen vähentynyt maatalouden rakennemuutoksen myötä.

”Pientilat ja niiden aitat olivat kaikkiruokaiselle närhelle ravintopankkeja. Viljelyn teollistuessa ja tehostuessa linnut eivät ole päässeet hyödyntämään suljetuissa järjestelmissä kulkevaa viljaa.”

Närhi viihtyy kuitenkin yhä ihmisasumusten lähellä, vaikka taajamissa ja kaupungeissa se on yhä varsin harvinainen vieras.

”Talven aikana närhen saattaa kuitenkin tavata pihapiirien ruokintapaikoilta.”

Suurin salaisuus kuusen latvassa

Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa esiintyvän närhen pesintä ajoittuu huhti-kesäkuun väliselle ajanjaksolle.

”Närhen suurin salaisuus on sen, yleensä tiheän kuusen yläoksistoon runkoa vastan rakentama pesä, jota on todella vaikea havaita”, Varis kertoo.

Risupesänsä sisimmän kerroksen se rakentaa varpukasvien juurista, jotka antavat joustavina myöten sitä mukaa, kun poikaset kasvavat.

Närhi munii neljästä yhdeksään munaa, joista poikaset kuoriutuvat reilun parin viikon hautomisen jälkeen.

”Vain naaras hautoo, mutta molemmat emolinnut huolehtivat poikasten ruokinnasta ja pesän siivoamisesta.”

Sydäntalvella närhi kuluttaa energiaansa lähestulkoon pelkästään syömiseen.

Sydäntalvella närhi kuluttaa energiaansa lähestulkoon pelkästään syömiseen. istockphoto

Kilinää ja vingahtelua

Närhen tavanomaisin ääni on rääkäisy.

Taitavana matkijana närhi kykenee kuitenkin jäljittelemään muiden lintujen kuten kanahaukan, varis- ja pikkulintujen ääniä.

Närheltä saatetaan kuulla myös kilinän ja vingahtelun kaltaisia, ”mekaanisia ääniä.”

”On miltei käsittämätöntä, miten närhi pystyy käyttämään ääntään. Äänekkäimmillään se on keväisten soitinmenojensa aikana.”

Talveen närhi valmistautuu keräämällä ravintoa ja kätkemällä tammenterhoja, siemeniä, viljaa ja pähkinöitä maahan ja puunkoloihin.

”Kätköjä on niin paljon, että vaikka se ei muista niiden kaikkien sijaintia se tulee hyvin toimeen talven yli.”

Sydäntalvella se kuluttaa energiaansa lähestulkoon pelkästään syömiseen ja viettää suurimman osan vuorokaudesta suojassa tiheän kuusen oksistossa.

”Närhi on täydellisesti sopeutunut täkäläisiin olosuhteisiin. Se ei ole rosvolintu, vaan sisukas, suomalainen selviytyjä.”

Lue myös: Katoaako kuhankeittäjä? Erittäin uhanalaista ja rauhoitettua lintua pyydetään laittomasti Välimeren maissa

Tiesitkö tätä närhestä?

1. Närhellä oli vanhan kansa suussa vähemmän mairitteleva nimi ”paskonärhi.” Virossa sitä taas kutsuttiin nimellä ”pasknäär”. Nimi juontaa juurensa siitä, että kaikkiruokainen närhi tonkii talojen takapihojen tunkioita.

2. Näyttävän närhen höyhenpuvussa on ruskeaa ja punaruskeaa sekä selässä harmaata. Päälaessa on tummia viiruja ja siivessä sinivalkea kuvio. Lentävässä närhessä näkyvät siipien valkeat laikut ja kirkkaanvalkea yläperä sekä musta pyrstö.

3. Närhi pesii havumetsissä suosien suurehkoja kuusivaltaisia metsäalueita soiden, metsäpeltojen ja muiden aukioiden tuntumassa.  Närhi ei ole taitava lentäjä, vaan epävakaalta näyttävää liitoa kuvataan holtittomaksi ja lepattavaksi.

X