Pesukarhu on pian täällä – Ristiretkeä kiihdyttää ilmaston lämpeneminen

Euroopassa elelee jo miljoona pesukarhua. Muutaman vuoden päästä niitä saattaa rapistella myös suomalaisten roskapöntöillä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Pesukarhu saapuu Suomeen viimeistään ensi vuosikymmenellä”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro. Kuva: istockphoto

Euroopassa elelee jo miljoona pesukarhua. Muutaman vuoden päästä niitä saattaa rapistella myös suomalaisten roskapöntöillä.
Teksti: Jere Malinen

Tähän asti pesukarhu on tullut suomalaisille tutuksi lähinnä Aku Ankan veljenpoikien karvahatuissa ja amerikkalaisten elokuvien roskapönttöjä kolistelevina yövieraina.

”Vielä. Pohjoisamerikkalainen pesukarhu on saanut tukevan tassunsijan Keski-Euroopassa. Sen levittäytyminen pohjoiseen on jo alkanut”, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.

Hän seuraa ja raportoi työkseen luonnon monimuotoisuutta ja muutoksia. Pesukarhun Euroopan-valloitus ei ilmiönä ole sieltä miellyttävimmästä päästä.

Lajin Suomea lähimmät havainnot ovat Liettuasta.

”Baltiassa on havaittu jo pesukarhun pentuja.”

Lumiaron arvion mukaan Viron ja Venäjän kautta on lyhyt matka Suomeen.

”Pesukarhu saapuu Suomeen viimeistään ensi vuosikymmenellä.”

Tarhojen karkulaisia

Vihuliaisen vieraslajin, minkin, tavoin myös pesukarhu on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Ensimmäiset yksilöt saapuivat Eurooppaan saksalaisille turkistarhoille 1927.

Toisen maailmansodan aikana useimmat turkistarhat tuhoutuivat ja eläimet pääsivät livistämään vapauteen. Pesukarhuja myös vapautettiin luontoon tuon ajan hengessä ”rikastuttamaan eläimistöä”.

Vuosi vuodelta pesukarhujen väkiluku on hiljalleen paisunut. Nyt niiden nuppiluvuksi Euroopassa arvellaan jo miljoona yksilöä.

Osa Pohjoismaistakin on jo saanut tuta pesukarhun. Tanskaan laji on levittätynyt toden teolla viime vuosina.

Ensimmäinen ruotsalainen supitieto löytyy tosin ehkä jo 1700-luvun puolivälistä, jolloin tunnettu kasvitieteilijä ja lääkäri, Carl von Linné, hankki Upsalan puutarhaansa ”supikarhu” Sjuppan. Oliko eläin pesukarhu vai supikoira, sitä tarina ei kerro.

Aivan ensikertalaisia ei olla Suomessakaan. 1980-luvulla maahamme tuotiin tarhausmielessä muutaman sadan pesukarhun koe-erä. Alkuperäistä luontoamme onnisti, sillä pesukarhujen tarhaus ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Niinpä varmoistakin häkeistä karkaavien houdinien sirkuskiertue tyrehtyi alkutekijöihinsä.

Pesukarhut ovat huonomaineisia eläimiä: Tunnettuja viljelyrosvoina, kaatopaikkaryöväreinä ja pakenemisen mestareina.

Pesukarhut ovat huonomaineisia eläimiä: Tunnettuja viljelyrosvoina, kaatopaikkaryöväreinä ja pakenemisen mestareina. Kuva: istockphoto

Kaikkiruokainen peto

Pesukarhut ovat huonomaineisia eläimiä: Tunnettuja viljelyrosvoina, kaatopaikkaryöväreinä ja pakenemisen mestareina. Näiden bandiittien ulkonäöstä ei juuri voi erehtyä: kettumainen pää mustine silmänaamareineen, kissamaisen pyöreä ruumis ja rengaskuvioinen häntä.

Pesukarhu eli supi ei ole kranttu luonnon antimien suhteen. Kotiseuduillaan Yhdysvalloissa supit murkinoivat öisin jokien ja suoalueiden liepeillä, missä ne etsivät sammakoita, rapuja, kaloja, lintuja ja munia. Ne käyvät kuitenkin myös kuivemmilla alueilla, joilta ne hakevat dieetin täydennykseksi hedelmiä, pähkinöitä, maissia ja pieniä jyrsijöitä.

Appeeksi kelpaavat myös hyönteiset, madot ja ihmiseltä jääneet ruuan tähteet, joita tullaan etsiskelemään aivan asuntojen liepeillekin.

Eurooppalaistuneet pesukarhut käyttävät pääasiassa samanlaista sapuskaa kuin Amerikan-serkutkin: hyönteisiä, selkärankaisia ja kasvinosia.

Talvet sulavat alta

Tiheässä eläville lajeille tyypillisesti pesukarhut ovat taudinkantajien aatelia. Monin paikoin Pohjois-Amerikassa se on pääasiallinen raivotaudin levittäjä. Yhdysvalloissa pyydetäänkin tautien hillitsemiseksi useita miljoonia pesukarhuja vuodessa.

Riku Lumiaro listaa pesukarhun synneistä pahimmaksi lajin alkuperäiseen luontoon kuulumattomuuden.

”Se on vieraslaji, joka ei kuulu eurooppalaiseen eläimistöön. Pesukarhun vaikutukset luontoon ovat ennalta arvaamattomat.”

Lumiaro muistuttaa ilmaston lämpenemisen kiihdyttävän pesukarhunkin ristiretkeä.

”Tähän mennessä 2000-luvulla maahamme on tullut noin tuhat uutta lajia!”

Jos niiden levittäytyminen haluttaisiin estää, ilmastonmuutokselle pitäisi pistää stoppi.

Tai oikeastaan olisi pitänyt.

Etelä-Suomessa talvet sulavat alta ja yhä usempi Keski-Euroopan otus löytää lähtulevaisuudessa Suomesta uuden kodin.

Lue myös: Onko siperianmaaorava seuraava nisäkäslajimme? Tämän vuoksi se on luokiteltu haitallisimpien vieraslajien joukkoon

X