Voiko pitkittynyt korona olla seuraus stressistä? Stressihormonit saavat aivomme herkistymään liikaa
Autoimmuunisairauksissa elimistö hyökkää itseään vastaan. Nyt samankaltaista selitysmallia on esitetty pitkittyneisiin koronaoireisiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa.
Kun elimistö tuottaa liikaa stressihormoneita, autonominen hermosto aktivoituu ja aivot saattavat herkistyä niin, että tavalliset tuntemukset tuntuvatkin kipuna.
Kun elimistö käy stressin seurauksena ylikierroksilla, syntyy fyysisiä ja neurologiaisia oireita, joille ei löydy selkeää elimellistä syytä. Pitkittynyt korona aiheuttaa muun muassa väsymystä, lihaskipua ja tunnetta, että aivot ovat jatkuvassa sumussa.
Kun elimistö tuottaa liikaa stressihormoneita, autonominen hermosto aktivoituu ja aivot saattavat herkistyä niin, että tavalliset tuntemukset tuntuvatkin kipuna. Samoja oireita on havaittu aiempien koronavirustautien, sarsin ja mersin yhteydessä.
Pitkittynyt korona näkyy terveydenhuollon arjessa
Onneksi toiminnallisia oireita osataan nykyään hoitaa hyvin. Oireita ei ainakaan kannata googlailla, koska elimistö pitäisi saada pikemminkin rauhoittumaan kuin stressata sitä lisää lukemalla oirekuvauksia.
Yleensä toiminnalliset oireet helpottuvat muutamassa kuukaudessa. Pahimmillaan pitkittyneistä koronaoireista voi tulla sairastuneita ja terveydenhuoltoa kuormittava ongelma.
Jälkitraumaattinen stressi voi myös seurata koronaa
Terveydenhuollon näkökulmasta toiminnalliset oireet ovat kinkkisiä. Niiden määrittely ei ole helppoa, eikä niitä ole helppo erottaa muista pitkittynyttä koronaa aiheuttavista syistä, kuten jälkitraumaattisesta stressistä, joka voi aiheutua esimerkiksi sairaalahoitoon joutuneen koronapotilaan kärsimästä kuolemanpelosta. Edes kaikkia elimellisiä syitä pitkän koronan takana ei vielä tunneta.
Koronavilkku on yksi tartuntaketjujen varoitusväline, mutta sekään ei ole automaattinen. © Koronavilkku.fi