Pohjanlepakko on yleisin lepakkolaji Suomessa – ja kanta runsastunut entisestään: ”Alkukesästä lepakoiden aktiivisuus painottuu Etelä-Suomeen”
Suomen yleisin lepakkolaji on entistäkin yleisempi. Ensimmäiset pohjanlepakot heräilivät horroksesta huhtikuussa. Samoihin aikoihin julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa kiteytetään tiettävästi maailman ensimmäisen lepakoiden pitkäaikaisseurannan tulokset.
Kullanhohtoinen pohjanlepakko on monella tavata Suomen suomalaisin lepakko. Ensinnäkin se on maailman pohjoisin ja samalla Suomen yleisin lepakkolaji. Sitä paitsi Turun yliopiston johtaman kansallisen tutkimushankkeen perusteella se on entistäkin yleisempi.
Pohjanlepakko entistä tarkemmassa syynissä
Pohjanlepakko tiedettiin jo etukäteen runsaaksi, mutta laji näyttäisi runsastuneen vuosien saatossa entisestään. Tutkijoiden mukaan kyse on myös uudenlaisesta havaintomenetelmästä, joka antaa entistä tarkempaa tietoa lepakoiden aktiivisuudesta.
”Alkukesästä aktiivisuus painottuu Etelä-Suomeen, mutta loppukesästä pohjanlepakot vaeltavat pohjoiseen. Kokonaisuutena pohjanlepakoiden kannat vaikuttavat runsastuneen Suomessa”, iloitsee Luonnontieteellisen keskusmuseon dosentti Thomas Lilley Turun yliopiston tiedotteessa.
Suomessa eri tutkimusasemilla vuosien 2015–2021 toteutettuun seurantatutkimukseen osallistuivat pohjoisesta etelään lueteltuina Kevon, Kilpisjärven, Muddusjärven, Oulangan, Oulun, Konneveden, Hyytiälän, Lammin, Husön, Seilin ja Tvärminnen tutkimusasemat.
Lepakkodetektorit kartoittavat lepakoiden elämää
Tähän asti lepakoiden levinneisyyden ja aktiivisuuden arviointi on pohjautunut yksittäisiin kenttätutkimuksiin.
”Olimme jo aiemmin pohtineet, miten saisimme tietoa lepakoiden levinneisyydestä ja kantojen ajallisesta vaihtelusta Suomessa. Katselin karttaa tutkimusasemaverkostosta ja keksin sijoittaa kullekin asemalle muutaman lepakkodetektorin”, kertoo hankkeen ideoinut dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston biologian laitokselta.
Tutkijoiden tavoitteena on jatkaa lepakkolajien kartoitusta tällä uudella tavalla. Vuodesta 2022 alkaen Luonnontieteellinen keskusmuseo on ollut vetovastuussa hankkeesta.
Verivampyyrit viettävät yli 21 tuntia vuorokaudessa tiiviisti kotipesässä, eivätkä voi välttyä sosialisoitumiselta. © istock