Punarinnat pörhöllään – Muuttomatkansa väliin jättäneet linnut ovat tänä talvena olleet kovilla

Valtaosa maassamme pesivistä punarinnoista talvehtii Keski- ja Länsi-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Kuitenkin joka talvi punarintoja jää myös talveksi Suomeen.

Leutona syksynä jopa useampi sata punarintaa voi jättää muuttomatkansa väliin, mutta koleammillakin keleillä Suomeen jää kymmeniä punarintoja.

Kuluvan talven pakkaset ovat voineet koitua monen punarinnan kohtaloksi. Tämän voi arvioida mittauksista, joissa lasketaan talitintin pakkasessa tarvitseman energian määrää. Laskelmat antavat suuntaa myös punarinnan energiantarpeesta.

”Jos pakkasta on 20 astetta, lintu tarvitsee kaksi kertaa enemmän energiaa kuin nollakeleillä,” kertoo lintujärjestö BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Murskattuja pähkinöitä

Kun linnulle riittää ravintoa, sen energiavarat eivät ehdy. Punarinta syö pääsääntöisesti hyönteisiä, joita se löytää satunnaisesti myös talvisin. Lisäksi punarinnalle kelpaavat selkärangattomat, marjat ja kasvien siemenet.

Koska luonto on kitsas ruoan suhteen talvisin, punarinnat hakeutuvat hanakasti ruokintapaikoille. Lintulaudalla punarinta suosii rasvaa, hedelmiä ja etenkin pähkinöitä, joista se saa runsaasti tarvitsemaansa energiaa.

”Ruokinnalla käyville punarinnoille pähkinät on murskattava, koska kokonaisina ne ovat liian suuria syötäviksi”, Södersved muistuttaa.

Rastaisiin kuuluva punarinta on liikkeellä aamuhämärästä iltaan saakka.

”Kun Suomessa päivä on lyhimmillään, punarinnan koko aktiivinen aika kuluu ravinnon hankintaan.”

Alituisessa liikkeessä

Punarinta on metsälintu, mutta Suomeen talvehtimaan jäävät yksilöt hakeutuvat maan jäätyessä usein ruovikoiden ja sulavesien äärelle, mistä ravintoa on helpommin saatavilla.

Punarinta tuottaa lämpöä kehoonsa lihasvärinän avulla. Vaikka lintu istuu aloillaan, niin sen lihakset ovat höyhenpeitteen alla jatkuvassa liikkeessä. Mitä ankarampi pakkanen on, sitä vähemmän lintu liikkuu, koska se joutuu käyttämään energiansa lämpimänä pysymiseen.

Lisäksi pakkasta pitelevä punarinta pörhistelee höyheniään, jolloin höyhenpeitteen ja linnun kehon väliin muodostuu lämpöä pitävä ja kylmää eristävä ilmakerros.

”Jos vähälle ravinnolle jäänyt punarinta on liian heikko tuottamaan tarpeeksi lämpöä kehoonsa, lintu menehtyy.”

Osa punarinnoista jää aina myös talveksi Suomeen. istockphoto

Jonon kärjessä pesille

Punarinnan syysmuutto käynnistyy syyskuussa ja linnut palaavat Suomeen huhtikuun alkupuolella. Punarinnan pesintä ajoittuu pääosin toukokuulle ja otollisissa olosuhteissa punarinta saattaa saada kaksi pesuetta.

Punarinta on yksi runsaimpia lintulajejamme. Maamme pesimäkannaksi on arvioitu kahdesta kolmeen miljoonaa yksilöä.

”Jos Suomessa talvehtineet punarinnat selviävät hyväkuntoisina kevääseen saakka, ne pääsevät valitsemaan ennen muuttavia lajitovereitaan itselleen parhaat pesäpaikat,” Södersved kertoo.

Vaikka kuluva ja viime talvi ovat olleet kylmiä, niin ilmaston lämmetessä talvemme tulevat todennäköisesti yhä leudommiksi ja keväät aikaistuvat.

”Mitä paremmin Suomessa talvehtivat punarinnat selviytyvät, sitä suurempi osa maassamme pesivistä linnuista jättää jatkossa muuttomatkansa tekemättä.”